tiistai 3. huhtikuuta 2018

Ensimmäiset kilpailut isolla ferrarilla

Ensimmäiset kisat Clifillä hyvillä tuloksilla ja monia treenejä. 


Hei ja ihanaa alkanutta viikkoa.

Olenkin jo aiemmin kertonut täällä blogin puolella meidän treeneistä Clifin kanssa. C:n kanssa tosiaan ollaan viime kesänä hypätty kotona hieman valmennuksissa ja se on käynyt muistaakseni myös pari kertaa Markin kanssa kisoissa. Kuitenkin ennen tätä alkukautta se on ollut kevyemmällä ja aloitettiin esteillä vasta kuukausi sitten. C on aivan upea luonteinen ja todella suuren kapasiteetin omaava yksärihevonen, jonka kanssa olen jo alusta asti treenaillut. Olikin todella ihanaa päästä aloittamaan pientä kisaamista myös senkin kanssa. Mitään isoa suunnitelmaa ei ole, eikä varmsti viikottain mennä kissoihin. 

Maus, 6v jonka kanssa olen kilpaillut täällä eniten on nyt saanut omistajansa takaisin tänne Amerikasta ja on ollut mukavaa päästä yhdessä näkemään heidänkin menoa. Enää en siis ole tästä syystä kilpaillut tai treenannut hänellä. Tulen tässä piakkoin ilmeisemmin hetken M:lla treenaamaan omistajan ollessa muualla reissulla, joka on minulle vain mieluista. Aina on kiva päästä opettamaan ja samalla oppimaan näiden nuorienkin kanssa.


Edellisellä viikolla 11 ponia lähti isona lössinä Irlantiin kilpailuihin, torstaista tähän päivään asti. Tallilla on siis ollut meille hyvin hiljaista, vaikka itse olenkin tehnyt normaalit 6-7treeniä päivittäin. Hevoset on toimineet hyvin, eikä treeneissä ole ollut mitään sen huonompia hetkiä. Työt on siis sujuneet leppoisasti, vaikka välillä omat ajatukset heittävät kärrynpyörää sen ulkopuolella. Niin paljon on kerennyt muuttumaan ja tapahtumaan Suomessakin sinä aikana, kun olen ollut täällä, eikä se ole todella ollut helppoa läheskään aina itselleni.Ystäviä ja perhettä on tullut kaivattua ja puheluiden jälkeen saattaa jäädä hieman tyhjä olo, vaikka toisen ääntä ja kuulumisia onkin ihanaa kuulla. Sitä vain haluaisi pystyä olemaan ja kokemaan kaiken samaan aikaan Suomessa, kuin myös täällä. Itsensä teleportoiminen olisi kyllä kätevää.


Viime perjantaina mentiin tosiaan Weston Lawnsissa oleviin estekisoihin porukalla, jossa olen muutaman kerran aiemminkin käynyt. Päivää ennen oltiin C:n kanssa Tanyan estevalmennuksessa, joka meni ihan hyvin. Sain lähinnä keskittyä rentouteen ja sujumiseen, kun alussa C on hyvin helposti kankea ja vaatii kunnon verryttelyn. Mentiin pientä rataa lopussa, jossa jälleen oli itse lähinnä matkustettava ja tasapainotettava vain menoa kulmissa. C helposti saattaa alkaa innostumaan enemmän ja tulemaan koko kropallaan ylöspäin, jossa tärkeää on rentous omassa kädessä ja pohkeen kiinni pitäminen. Hyvillä mielillä lähdettiin siis seuraavan päivän (pitkiin) kisoihin.

Työt aloitin 5 ja kisoihin oli lähtö 6:30. Hevosauto oli täynnä ja mentiin eri ringeissä. Isommalla areenalla startattiin 105cm ja toisessa 80cm. Itse sain alkuun olla enemmän groomina ja auttamassa muita, koska menin C:llä vasta 12 aikoihin. Päivän osasi ennustaa menevän myöhälle myös siitä, että yksi meistä meni myös päivän vikassa luokassa. Päivä alkoi siis itselläni aika rennolla otteella ja minulla oli hyvin aikaa myös tutustua rataan myöhemmin. 90cm rata oli aika mukavan tuntuinen, eikä siinä ollut mitään kovin vaikeita linjojakaan. Yhdelle tultiin päädyn kulmasta tiukemmin, mutta C hoiti sen hyvin. Jännittynythän C oli ajoittain, mutta toisaalta se oli myös hyvin lungi näin ensimmäisiksi kisoiksi - se on kyllä niin ihana hypätttävä, vaikka välillä meinaakin jalat mennä pilviin. Tulos 0/0vp. Tämän jälkeen se pääsi hetkeksi nauttimaan muiden seurasta autoon, koska seuraavaan luokkana oli aikaa.


Toisen luokan rata oli jälleen mukavan näköinen ja mitään suurempia yllätyksiä ei siitä löytynyt. Radan alkaess C oli varsin innoissaan ja ennen ykköstä jouduinkin pitelemään sitä enemmän. Kolmoselle todella sujuttiin kulmasta, joka toi ison hypyn ja tämän jälkeen olisin saanut itse istua paremmin alas ja odottaa, koska tultiin toiselle lähelle tämän vuoksi. Onneksi C on tarkka jaloistaan ja ongelmia ei tullut. Kyllähän sen näkee, että menoa on, mutta C malttoi myös kuunnella esteiden välissä ja sateenkariesteelle se tuli paremmin, kuin hyvin takaisin. Tulos 0/0vp.

Tuolla on myös todella kiva pieni kauppakin, jossa on paljon mm. KL vaatteita.

Kotiin tuli päästyä vasta 7 jälkeen, joten 12h tuli kevyesti kisamerkeissä vietettyä. Paljon on vielä tekemistä, mutta olen toisaalta myös ihan tyytyväinen reissuun. Olisi muuten mukavaa tietääm miten teidän kisakautenne on lähtenyt käyntiin ja onko teillä millaisia tavoitteita tulevalle kaudelle?

2 kommenttia:

  1. Laitatko itse hevoset valmiiksi, vai onko teillä sitä varten erikseen hoitajat? Mietin, että kun menee monta hevosta päivässä, niin menee paljon aikaa jo varustamiseen yms.
    Olitko hyvä kielissä, kun lähdit ulkomaille? Oliko vaikeaa olla valmennuksessa, kun kieli on vieras? Itse välillä haaveilen ulkomaille lähdöstä, mutta epäilyttää kun en ole mikään hyvä kielissä ja varsinkin puhuessa olen vähän arka käyttämään vierasta kieltä.

    VastaaPoista
  2. Monesti jos on monta ratsutettavaa niin joku muista tytöistä on laittanut valmiiksi seuraavan ja purkaa/pesee edellisen. Jos kovin kiireinen päivä muiden hevosten/ponien kanssa tai ratsutettavia ei ole yhtä paljon niin laitan itse valmiiksi ja pesen sekä laitan kävelykoneeseen edellisen. :)

    Kielistä voin sanoa, että ei kannata miettiä ja murehtia liikaa! Itse olen aiemmin ollut ulkomailla töissä, joten sinällään oli jo tottunut puhumaan sekä saamaan valmennuksia englanniksi. Täällä on kuitenkin ollut myös henkiöitä, joista esimerkiksi yksi ei puhunut juuri sanaakaan alussa englantia ja käänsi puhelimellaan jatkuvasti. Nopeaa siitä kyllä oppii, kun joutuu kieltä päivittäin käyttämään. Minun vinkki on, että anna mennä! Tulet oppimaan hetkessä ja kyllä muut ymmärtävät, eikä siinä ole mitään menetettävää. :)

    VastaaPoista