lauantai 2. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 2. luukku - kuvien takaisia tarinoita


Toinen joulukalenterin luukku sisältää vähän vanhempiakin kuvia ja kerron samassa niiden takaisia tarinoita. Sanontahan kuuluu, että yksi kuva kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa. Valokuvatessa voimme pysäyttää hetken ja palata siihen myös monen vuodenkin jälkeen ilman, että mikään siinä on muuttunut. Se onkin yksi monista syistä miksi itse rakastan kuvien ja videoiden ottamista.



1: Ensimmäinen 120cm kansallinen Essillä ( ja ensimmäinen iso trippeli)

Tästä kuvasta on jo vierähtänyt muutamakin vuosi, mutta muistan, kuinka hyvällä fiiliksellä oltiin ennen näitä kisoja menty treeneissä ja kuinka helppoa kaikki isotkin tehtävät oli. Treeneissä oltiin menty 120-130cm tehtäviäkin ja oltiin Essin kanssa löydetty hyvät sävelet. Kisapaikalle saapuessa ei olisi uskonut kisojen olevan kansalliset, koska osallistujia ei ollut niin iso määrä. Kävellessäni rataa muistan katsoneeni trippeliä ja miettineeni, että ei olla ennen Essin kanssa kisoissa tai treeneissä juuri trippeleitä menty. Toisaalta trippeli on hevosille yleensä mukava hypätä, joten sivuutin asian mielessäni. Verkassa muistan Essin käyneen juuri "sopivasti" kierroksilla ja radalla oli meno sujuvaa. Lopussa taisi olla kolmoissarja ja ensimmäinen osa oli heti kulman jälkeen. Tulinkin liian kaarevasti ja saatiin tästä 4vp, mutta muuten muistelen olleeni vaan niin iloinen ja tyytyväinen. Näissä kisoissa oli paikalla myös yksi  Essin entinen omistaja, johon oli mukava törmätä pitkän ajan jälkeen.


2: Ensimmäinen kunnon maastoreissu Barbilla.

Osa saattaa muistaa, että Barbin kanssa ollaan saatu mennä aika pienin askelin maastossa alussa. Yksin mennessä se on stressannut tallilta lähtöä ja yhtenä päivänä pyydettiin sitten toista yksäriä meidän seuraksi. Tuo päivä oli todella kylmä ja saatiin laittaa molemmille hevosille loimet niskaan ennen lähtöä. Kaikeksi yllätykseksi Barbi käyttäytyi niin hienosti, ei jännittänyt juuri mitään ja tepasteli menemään hyvällä fiiliksellä. Tuon pienen lenkin jälkeen sai olla niin ylpeä tuosta vauvan rohkeudesta.

3: Yksäri estevalmennus Essillä (v. 2009?)

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut ei taival Essin kanssa ollut vain ruusuilla tanssimista alussa. Olin itse 12-vuotias Essin saapuessa ja alussahan en sillä itse juuri mennyt vaan se oli tarkoitettu enemmän kisahevoseksi siskolleni. Kuitenkin hiljalleen rupesin itsekkin menemään E:llä enemmän ja kyllähän se oli aika kuumuva pakkaus ja sain olla se vikisijä monesti, kun Essi kuskasi minua 6-0. Estevalmennuksissa se ei malttanut millään odottaa vuoroaan ja saattoi temppuilla nurkassa. Radalle tai edes yhdelle esteelle tai puomitehtävälle päästessään oli peto irti ja siinä sitten mentiin eikä meinattu. Tästä syystä alettiin käymään Katin yksärivalmennuksissa ja tämä kuva on yhdeltä niistä. Muistan tämän valmennuksen erittäin hyvin, koska tämä oli muistaakseni viimeinen ottamamme yksäritunti ennen porukoihin palaamista. Oltiin Katin avulla löydetty monia uusia nappuloita ja oltiin alettu ymmärtämään enemmän toisiamme. Essi odotti, malttoi ja kulki rennommin. Tämän valmennuksen jälkeen oli vain niin onnellinen ja palkittu olo.

4: Talliporukalla järjestetyt hiihtoratsastus "kisat"

Täällä Englannissa ei juuri lunta ole näkynyt ja onkin aika ihanaa nähdä edes kuvista näitä lumisempia maisemia. Tämä kuva on muutaman vuoden takaa, kun Etelä-Pohjanmaan Valmennustalli järjesti hiihtoratsastuskisat, joihin taidettiin treenata 1-2 kertaa. Mentiin hyppyreistä, kaaduttiin vatsalleen, lenneltiin lumessa...tuota pitäisi saada tehdä useammin. Meidän tiimissä oli hevosena ystäväni Veeran hevonen, joka ei paljoa välittänyt vaikka takana oleva lentelikin ympäriinsä,.

5. Koketin Pokaalin voitto yhdessä Barbin kanssa 2013

Alavuden Ratsastuskoululla on monena vuonna järjestetty kyseinen kilpailu, josta voitte lukea lisää tästä linkistä. Olen sen Essin kanssa voittanut peräkkäin vuosina 2010 ja 2011. Kilpailu sisältää niin este- kuin kouluosuudenkin ja niiden yhteistulos merkitsee. Olin omistanut Barbin noin vuoden ja jos  nämä kisat olivat sen ensimmäsiä kouluratoja. Barbi tapansa mukaan yllätti positiivisesti molemmilla radoilla ja toi pokaalin kotiin. Tästä taisi lähteäkkin meidän kouluratojen enempi kisaaminen..

6: Shettisten SM-kisa Donnalla

Nämä kisat olivat vuonna..noh, hyvin monta vuotta sitten. Valmentajani Jutan niin ihastuttava shettis Donna oli ensimmäinen kunnon hoitohevoseni ja tulihan sitä monta vuotta yhdessä touhuiltuakin. Kävin valmennuksissa satunnaisesti niin kauan, kunnes pituus alkoi tulemaan esteeksi. Tästä kuitenkin jatkettiin kärryjen parissa ja muuten touhuillessa. Yhden kerran päästiin myös SM-kisoihin ja sijoituttiin muistaakseni kokonaistuloksissa kolmanneksi. Muistan hyvin Tarjan tullessa palkitsemaan meitä, kuinka hymy oli korvissa ja teki mieli vain huutaa ilosta. En tiedä olenko täällä joskus kertonut, mutta omat ensimmäiset kisani taisivat olla noin 17 vuotta sitten shettisten sm.kisoissa.. tehtäväluokassa :D


7: 2012 Barbin ja Essin ensimmäinen kohtaaminen

Tämä kuva ainakin kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa. Essi otti Barbin hyvin vastaan ja yhdessä kopissa matkustaminen niin kisoihin, kuin valmennuksiinkin sujui ongelmitta. Tarhakamuja niistä ei kuitenkaan ole tullut, kun molemmilla on tuo "kuningattaren" rooli isossa merkityksessä.






8. Ensimmäisten rippikuvien ottaminen pyynnöstä

Nämä tuli kuvattua muutamia vuosia sitten hyvin rakkaalle serkulleni, Miralle. En ollut aiemmin juuri mennyt vain kuvaamaan muita ja sen vuoksi tämä oli tärkeä hetki minulle ja olin varsin tyytyväinen jälkeen vaikka itse sanonkin. Iso kiitos kuuluu tietenkin upeille malleille, koska minähän vain räpsin kuvat. 

9. Kaksoisvoitto koulukisoissa yhdessä Barbin kanssa

Tämän kuvan takaa heijastuu päälimäisinä tunteina onni, kiitollisuus ja välittäminen. Estehevonen oli onnistunut muuntautumaan myös kouluhevoseksi ja otti kahdesta luokasta voiton kotiin. En osaa edes kuvailla kunnolla sanoin miltä tuntui mennä hakemaan ruusukkeet ja kuulla tulokset. Vaikka kisat eivät olleet aluekisoja suuremmat niin silti oli vain niin pirun hyvä olo. Sää oli sateinen ja kurja, mutta Barbi ainakin sai heijastettua minulle auringon.



Huomenna luvassa jälleen uutta postausta, toivottavasti olette nauttineet meidän pienestä joulukalenterista. Ihanaa lauantaita teille <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti