sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Seikkailu alkakoon!


Tämä kuukausi on kulunut niin kovaa vauhtia, että en ole kerennyt tulla edes tänne päivittämään kuulumisia. Ollaan keskitytty treeneihin ja estevalmennuksiin, jotka on kulkeneet mukavan tasaisesti. Kuukauden alussa sain viettää synttäreitäni yhdessä talliporukan kanssa tutustuen hieman myös Englannin yöelämään. Tanssiminen teki todella terää ja vaikka unta ennen töitä kerääntyikin alle 4 tuntia niin väsymyksestä ei ollut tietoa. Pahoittelen heti alkuun, että tämä postaus ei tule sisältämään hevoskuvia, koska en ole juuri kameraani käyttänyt. Kuvat tulevat olemaan pääosin reissulta läheiseen puistoon. jossa todella riitti näkemistä. Oli upeita siltoja, kauniita puita ja puroja sekä lopussa myös erilaisia lintuja. Kaikki tämä oli myös ilmaista ja paikasta muodostui välittömästi yksi uusi lempparini.

Päivittäin olen tehnyt noin 7 hevosen treenit, joten aikaa on tullut vietettyä myös paljon auringossa. Hanskoista on jäänyt kunnon rajat käteen vaikka olenkin pahemmilta palamisilta nyt säästynytkin ( kiitos aurinkovoiteen lotraamisen). Lämpötila on pyörinyt paljon +25 asteen yläpuolella, jolloin en mitään todella kovia treenejä ole  tehnyt tällä viikolla. Tänään taidettiin mennä ennätyslukemissa, kun +30 astetta näkyi puhelimen ruudulla. Edellisessä postauksessa puhuin myös stressistä, joka onneksi on nyt aikalailla tippunut alaspäin. Toki on edelleen asioita, joita tulee välillä mietittyä turhankin paljon ja huomenna alkava reissu on ollut yksi tekijä.


Niin, huomenna alkaa tosiaan oma lomani - LONTOOSSA! Vaikka lähdenkin reissuun yksin, enkä tunne sieltäkään ketään niin olen todella innoissani. Olen suunnitellut paljon päiviä, mutta todennut myöhemmin, että minun ei kannata niitä liikaa alkaa miettimään. Meinasin alkaa tekemään mielessäni matkasta hirveää suoritusta peläten, että minulla ei olisi aikaa nähdä  ja kokea kaikkea. Tottahan se on, että Lontoossa riittäisi nähtävää todella pitkäksi aikaa. Kuitenkin aikaa on mennä sinne joskus toistekkin ja nyt lomalla minun on myös otettava rennosti - stressi pois ja seikkailuun. Lähden huomenna aikaisin aamulla bussilla Lontooseen ja päivän aikana ajattelin kierrellä lähinnä museoita ja puistoja. Luultavasti tulen myös käymään Phantom Of The Operan- näytöksen paikassa, koska lippuni eivät ole saapuneet postissa, joten toivottavasti tulen siellä ne jotenkin saamaan käteen kuittia vastaan. Kaikki tässä  ei siis ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan jo nyt, mutta eiköhän tästäkin selvitä. :D

Eilen sain myös lipun Warnerin Studiolle katsomaan Harry Potterin paikkoja. Aiemmin liput olivat kaikki jo varattuja, mutta onnekseni joku oli perunut paikkansa. Missio itse studiolle pääsemiseen on vielä edessä, koska paikka sijaitsee kaukana Lontoon keskustasta. Voitte vain kuvitella, kuinka olen googlettanut ja kysellyt, että löytäisin kaikkiin kysymyksiini vastauksen. Keskiviikon jälkeen studiolta kotiuduttua on seuravana päivänä edessä POTO-näytös ja sen jälkeen sekä perjantaina saan taas vapaasti seikkailla ympäri Lontoota. En voi sanoa, että ei pelottaisi tai jännittäisi yhtään, mutta tiedän tämän matkan varmasti antavan minulle jälleen niin paljon. Sitä pitää vaan joskus työntää itsensä rajan toiselle puolelle ja kokeilla siipiä. Enhän minä oikeastaan yksin ole - Lontoo on täynnä ihmisiä ja kukatahansa voi olla pian uusi tuttavani. Lämpötilojen tulisi pyöriä +28-30 asteen lukemissa, mikä on aika erikoista näin Englannissa. Paljon on luvassa myös kävelyä ja varmasti shoppailuakin, eli hevosien treenit vaihtuu hetkeksi toisenlaisiin treeneihin. Olen myös suunnitellut mahdollisesti tekeväni pienen/pieniä koosteita Lontoosta niin videoiden, kuin kuvienkin muodossa. Vlogien tekeminen ainakin voisi olla mukava tapa itsellenikin muistoksi. Haittaisiko siis, jos tulisi videoita ja postauksia välissä hieman hevosienkin ulkopuolelta?

Jos omaa matkaani haluaa seurata hieman lähemmin ja reaaliajassa niin snapchattiin tulee varmasti materiaalia päivien aikana : beedaws


Palaan takaisin tallille perjantaina ja seuraavalla viikolla olisi tarkoitus taas palata Gringonkin kanssa mahdollisesti kisoihin ja estetreeneihin. Osa kenttähevosista on nyt muutenkin palaamassa tai on jo palannut lomaltaan ja treenit on aloitettu. Jotkut ovat olleet tästä onnellisempia, kuin toiset - kyllähän sen tietää, että ei ihmisissäkään kaikki ole aina niin innoissaan lomiltaan palaamassa. Yleensä muutaman treenin jälkeen alkaa kuitenkin työmotivaatio löytymään taas ja arki muodostumaan. Yksi hevosista muistutti Barbin alkuajoista, jolloin mentiin pientä "kenguru-loikkaa", kun Barbi hieman "kokosi". Facebook muistutti myös muutaman vuoden takaisesta estekuvasta ja kyllähän se ikävä taas hieman lisääntyi. En vain malta odottaa pääseväni yhdessä treenaamaan ja kilpailemaan B:n kanssa, koska tuntuu, että olen saanut aivan uudenlaisen otteen kaikkeen. Vielä on lisäksi aikaa täällä kehittyä ja hakea kokemuksia entisestään, jotka tulevat varmasti auttamaan myös B:n kanssa. 


Mukavaa sunnuntaita!

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Stressin pyörteissä


Hei ja ihanaa lauantaita!

Kesäkuu on saapunut vauhdikkaasti ja näin tiiviisti treenatessa ja töissä ollessa aika tuntuu menevän jopa liiankin nopeasti. Paljon uusia tuulia on myös saapunut ja näin jälkeenpäin päiviä katsellessa on päivät olleet hyvin tapahtumarikkaita. Olen ollut erittäin onnellinen treeneistä, jotka on kulkeneet varsin mukavasti hevosten kanssa. Estevalmennuksissa olen itse alkanut huomaamaan omassa ajattelussa ja tavassa ratsastaa muutoksia. Enää en ota niin paljon sitä yhtä ylimääräistä pidätettä vaan pidän käden rentona, annan hevosen hoitaa hypyn ja jos hevonen tekee mokan niin se oppii. Eilen ja tänään olin kahdella treenattavallani estevalmennuksessa ja mentiin molemmilla samaa rataa. Eilen alla oli 6 vuotias, joka kuuluu ehdottomasti yksiin lemppareista omalla luonteellaan ja halullaan työskennellä. Treeni meni hyvin ja ylitettiin esteet ainakin hyvillä ilmavaroilla. Kerran en meinannut nähdä etäisyyttä kolmoissarjalle, johon tultiinkin hyvin ilmava hyppy ensimmäiselle ja sain rentouttaa nopasti omaa kättä lisää ennen toista estettä. Tänään menin Clifillä, joka on ollut nyt hetken estetauolla. C on luonteeltaan todella herttainen, mutta ratsastaessa saattaa joskus olla varsin kuumuva ja varsinkin tällä viikolla on sillä ollut vielä extra virtaa. Viimeiset pari päivää se on ollut jälleen todella paljon rauhallisempi ja rennompi, mutta ennen estevalmennusta mietin, kuinka sitä tänään pompittaisikaan ja missä korkeuksissa (voin kertoa, että tämä hevonen _hyppää_).

Yllätyksekseni C oli hyvin seesteinen, malttavainen ja hyvin kevyt kädelle. Puomeilla saattoi aluksi meinata olla menossa liikaa, mutta välit osui silti kohdilleen. Tultiin verkkana muutamaa pystyä ja okseria, joiden jälkeen tultiinkin rataa. Vihreälle okserille oli tiukka käännös peileiltä, jossa aluksi meinasin odottaa liikaa kulmassa. Muuttaessani ajatusta enemmän eteenpäin niin tuli etäisyydetkin hyviksi. Korkeudet oli varmaan noi 100-110cm tienoilla lopuksi ja C suoritti radan ongelmitta. 5-6 linjalle ajauduttiin ensimmäisellä kerralla vähän ulommas kaarteessa, jossa olisin saanut varmistaa enemmän ulkoavuilla ja suoristaa. Toisella kertaa oli tie paljon sulavampi ja hyppykin näin parempi. Vaikka vietinkin tänään vapaata oli valmennus vain positiivinen asia - varsinkin, kun treeni oli hyvin onnistunut.


Kaikista näistä ihanista treeneistä ja muista huolimatta olen myös jo jonkin aikaa huomanut etenkin oman kropan alkaneen reagoimaan enemmän kiireeseen ja stressiin. En ole pystynyt juuri lepäämään, en edes vapaapäivinä. Vaikka nukunkin yleensä 8-9h niin hiljan olen saattnut silti olla väsynyt. Sitä tuntee tarvetta olla tekemässä aina jotain, kun olisi niin paljon nähtävää ja koettavaa. En ole koskaan ollut myöskään hyvä nukkuman pitkään ja olenkin vapaapäivinä myös samoihin aikoihin ylhäällä, kuin työpäivinä. Olenkin yrittänyt löytää syyt mistä oikeasti stressaan. Varmasti yksi syy on saapuva matkani - niin, olen tosiaan menossa Lontooseen yksin viideksi päiväksi muutaman viikon kuluttua! Hotelli on varattu ja Oyster card ostettu. paikkoja katsottu valmiiksi, mutta silti olisi niin paljon vielä tehtävää. Bussimatka, mahdolliset opastetut kierrokset ja kunnollinen "päiväohjelma" olisi vielä edessä tehtäväksi. Kaikki tuntuu niin suurelta ja niiden kasaantuessa yhteen muiden asioiden kanssa tuntuu se välillä isolta kiveltä painamassa mieltä. On niin paljon helpompaan kehottaa toista rentoutumaan ja ottamaan rauhassa, antaa vinkkejä ja apua. Sitä pitäisi itsekkin vaan kuunnella niitä omia neuvoja, eikä unohtaa myös itse niitä noudattaa. Joskus on vaikeaa tasapainottaa työ ja vapaa-aika - etenkin, kun asuu työpaikallaan.

"Ei työ meitä väsytä, vaan kaikki se mikä vielä on tekemättä. — Friedrik Wislöff"



Tämän päivän olen nyt kuitenkin pyhittänyt pelkälle rentoutumiselle valmennuksen jälkeen. Olen kirjoittanut, tehnyt pienen videon youtubeen, siivonnut, soitellut Suomeen ja katsonut elokuvia. "Sulla on aikaa, ei aina tarvitse olla menossa ja näkemässä", kuten sain hyvänä neuvona yhtenä päivänä kuulla. Toivotaan, että huomenna saan nauttia auringosta treenatessa ja sää suosii muutenkin viikolla. Rusketusrajat on ainakin hyvin jääneet ihoon - tietää ainakin, että hanskat on ollut kädessä ratsastaessa. :D

Ihanaa viikonloppua, toivottavasti tykkäsitte myös videosta!