maanantai 1. toukokuuta 2017

SUOMI vs. ENGLANTI part. 1

Mitä eroja on Suomen ja Englannin hevoskulttuureilla vai onko niitä? Olen elänyt Englannissa nyt 3 kuukautta ja tänä aikana olen päässyt näkemään miten paljon eroavaisuuksia voikaan talleilla olla. Jokainen talli on erilainen oli kyseessä mikä tahansa maa, joten sen enempää yleistämättä tulen kertomaan omista havainnoistani Suomen ja Englannin tallien välillä. Osa 1 tulee sisältämään joitain eroavaisuuksia hevosten normaalista hoidosta ja elosta tallilla.



1: KLIPPAUS 
Olen tottunut Suomessa näkemään paljon hevosia, joiden karva on klipattu yleensä puoliksi kaulalta ja muusta kropasta. Yleensä nämä klipatut hevoset ovat olleet hyvin karvaisia suokkeja tai kovassa treenissä olevia kisahevosia. Täällä sai huomata, että klippaus on viety hieman toiselle tasolle - karvaa on vain satulan alla pieni alue. Kaikki naama-, korva-, jalka-, vatsa- ja muut karvat on klipattu pois. Tämähän tarkoittaa myös sitä, että klippaamista saa harjoittaa aika useaankin otteeseen. Vain varsat ja vanhat hevoset, jotka eivät ole missään treenissä ja viettävät päivänsä yleensä laitumella ovat yleisesti tällä tallilla "normaalissa" karvassa. Oli oma totuttelunsa nähdä hevoset näin karvattomina, mutta nopeasti sitä tottui, koska varsojen hiljattain muuttaess laitumelta talleihin oli oma shokkinsa nähdä se karvan määrä. Ne tuntuivat ihan mammuteilta näihin muihin hevosiin verrattuna.



2: LOIMITUS 
Klippaamisen ja hevosten vähäiseen karvaan elämiseen voidaankin tulla tähän seuraavaan eroavaisuuteen. Suomessa on tottunut siihen, että yleensä tähän aikaan voi hevosilla olla mahdollisesti yksi loimi tallissa ja yksi loimi ulkona. Tänne tullessani oli lämpötila Suomeen verrattuna paljon lämpimämpi, noin 3-13 asteen tienoilla. Yksi isoin yllätys oli, että tullessani tänne oli melkein jokaisella hevosella 3 loimea sisällä päällä. Nämä loimet pysyvät myös pihalle mennessä. Tokikaan loimet eivät olleet erityisen paksuja vaan yleisesti 2 oli ohuempaa ja yksi mahdollisesti vähän paksumpi. Päivällä saatettiin loimia ottaa pois, jos ilma oli paljon lämpimämpää. Nyt ilmojen ollessa lämpimämpiä niin loimia on vain 1-2, joskus jopa ei ollenkaan. Öisin päälle kuitenkin puetaan monesti 2 loimea, etenkin ahkerasti kisoissa oleville hevosille, jotta karvaa ei tarvisi niin useasti klippailla. Alempi loimi on yleensä kevyt toppaloimi ja päällinen hyvin ohut ulkoloimi. Karvaisimmat, kuten varsat ja vanhukset eivät aina pidä loimea ollenkaan.


3:HARJAN JA HÄNNÄN NYPPIMINEN
Suomessa on tuttua nyppiä hevosen harja, eikä se sinällään eroa Englannissa. Omien hevosieni kanssa olen lähinnä joutunut käyttämään vain saksia siistimiseen, koska harja niillä ei ole kovin paksu. Asia mihin en ole itse Suomessa aiemmin törmänyt on hännän nyppiminen. Täällä hevosien häntäharvat nypitään hyvin pieniksi yläosasta, joka saattaa joillekkin muistuttaa jopa hieman hangattua häntää. Miksi näin sitten tehdään? Meillä on lukuisia kenttähevosia täällä, jotka ovat ahkeraan menossa isoina joukkoina kisoihin. Työmäärä on siis suuri ja kaikki työt yritetään "minimaallistaa", jos voidaan. Häntä nypitään yläosasta, jotta sitä ei tarvisi letittää kisoissa - työtä on vähemmän siis kisapäivänä, Lisäksi se kuulema näyttää muutenkin siistimmältä ja paremmalta. Jokaisella on oma mielipiteensä ja alun ihmettelyn jälkeen on tähän jo tottunut. Lisäksi nämä ihmiset tietävät miten tehdä sen, joten häntä ei näytä kaktukselta alkuosasta vaan oikeasti siistiltä.


4:KARSINAT
Meillä on tosiaan täällä monta erillistä tallia, joissa jokaisessa on omat tapansa putsata ja tehdä karsinat. Päätallissa on karsinat aikalailla samanlaiset mitä Tanskassa oli muutamassakin karsinassa. Takaosa on varattu nukkumiselle, jonne laitetaan aina kuivikkeet. Etuosa on ruokailulle, joka harjataan puhtaaksi puhdistamisen yhteydessä. Näissä karsinoissa on myös ikkunansa, jotka ovat yleensä aina auki. Kutterina melkein kaikissa karsinoissa toimii kutteri, poikkeuksena kaksi tallia, joissa kuivikkeena on olki. Muissa talleissa on koko karsina pehmustettu, eikä niitä käännetä ollenkaan. Karsinat puhdistetaan 2-3x päivässä, aamulla niihin lisätään kutterit ja muina kertoina otetaan vain kakat yms. pois.

Tanskan tallin karsina^ 

5:VALMIIKSI LAITTAMINEN
Kun tallilla on monta hevosta liikutettavana, monta tallia ja tallityötä tehtävänä on kaikki oltava tehokasta. Hevosien ollessa kokonaan klipattuja ja loimitettuja ei myöskään kunnon puunaamiselle ole yhtä isoa tarvetta. Jo Tanskassa ollessani jouduin oppimaan olemaan nopea ja hevosen harjaukseen ja laittamiseen valmiiksi sai mennä max. 6min. Yleensä jos hevonen on tallissa niin putsataan kaviot ensin, riisutaan päällä olevat loimet karsinaan, mennään laittopaikalle, haetaan erillinen loimi päälle laiton ajaksi ja sitten vaan varusteet päälle. Monesti hevosia ei siis harjata normaalina päivänä, kisapäivät, näytöt ja kaikki muut ovat asia erikseen. Tietenkin jos hevonen on likainen harjataan se alue, mutta yleisesti karvan ja loimien vuoksi ei asia ole tälläinen.


6: RUOKINTA
Kaura on varmasti yksi yleisimmistä ruuista Suomessa hevosilla ja sen käytön vähyys täällä oli oma yllätyksensä. Täällä hevoset syövät enimmäkseen myslimäistä miksausta, sokerikasvista tehtyä "puuroa", hunajamaista korsirehua, öjlyä, suolaa ja joskus jotain muuta. Jotkut poneista syövät kauraa, mutta annokset eivät ole isoja. Yleensä hevoset ruokitaan näin aamulla ja illalla, mutta osa saa myös lisänä extra-annoksen varsinkin jos kyseessä on isommalla tasolla oleva kilpahevonen. Heinää jaetaan useaan otteeseen karsinoissa oleviin heinähäkkeihin. Vain pari hevosta syö kuivaheinää, kun toiset syövät vain tuoretta.


Vas. meidän käyttämä, toinen yksityisen, joka on samaa, mutta omenan makuisena (vaihtoehtoja riittää)

7:TARHAUS/LAITUMELLA OLEMINEN
Suomessa on tarhaaminen osa normaalia päivää ja kesäisin hevoset ovat laitumella yleensä jopa yöt. Tällä tallilla ei tarhoja ole ollenkaan vaan kaikki ovat laitumia. Englannissa on muutenkin vähemmän talleja tarhoilla, koska säät ovat normaalisti lämpimämmät ja lumettomat jopa talvella. Kenttähevoset viettävät kauden jälkeen pitkän loman laitumella ja ne saavat kasvattaa paksun karvan itselleen ja nauttia vaan elostaan. Kaikki hevoset eivät välttämättä pääse laitumelle joka päivä, etenkään alkuvuodesta. Tällä hetkellä hevoset vuorottelevat laitumissa, osa on pihalla yön ja osa päivän.





8.KENGITYS JA KENGÄT
Täällä yhden kengittäjän sijasta voi paikalle saapua samalla pakulla 3. Yksi on yleensä jo kauan kengittäjänä työskennellyt ja kaksi voi olla alaa opiskelevaa. Monesti kengittäjät siis vuorottelevat, toinen voi juoda siinä kahvia ja katsoa, kun toinen työskentelee. Minusta tämä olisi myös hyvä yleistyä lisää Suomessakin, koska varmasti kengittäjän opeissa saisi vielä enemmän kokemuksia ja oppeja, kuin kirjoista ja kouluista. Täällä myös polttokengitetään enemmän, kuin Suomessa. Koska meillä on yksityishevosia paljon ja erillisiä talleja käy täällä monia eri kengittäjiä. Myös kengissä on eroja, mm. hokinreissä, joita täällä laitetaan yleensä vain kaksi hokkia yhteen kavioon. Itse hokit laitetaan vasta toki kilpailuissa, eikä hokinreikiä olekkaan kuin kisahevosilla. Hinnat ovat kengityksissä ehkä hieman Suomea halvemmat ja pyörivät normaalisti noin- 50-70e tienoilla. Aikaa kengityksissä menee monesti paljon vähemmän mihin itse olen tottunut, vaikka jälki näyttääkin siistiltä. 



9. RASPAUS/HAMPAIDEN HOITAMINEN
Jos Suomessa kysyy hevosenomistajilta rauhoitetaanko heidän hevonen ennen raspausta on vastaus monesti myönteinen. Varsinkin jos kyseessä on varsa tai muuten hieman vaikeampi tapaus ei ilman pientä rauhoitusta tulisi raspaus ehkä mieleenkään. Täällä en ole kuitenkaan nähnyt tai edes kuullut rauhoitetta käytettävän raspauksien yhteydessä. Tarvitaan vain joku pitämään hevosen päätä ylhäällä (voin muuten kertoa, että käsivoimat on aika testissä tässä), kun toimenpidettä suoritetaan. Sähköporat ja muut ovat olleet käytössä täällä enemmän mitä olen Suomessa nähnyt. Olen keskustellut täällä käyvän raspaajan kanssa ja hän totesikin, että sähköiset porat ovat paljon hellempiä hevosen suulle ja tekevät vähemmän vaurioita, kuin raspit. Kun asiaa miettii niin onhan se nyt helpompaa hoitaa yhtä tiettyä kohtaa pienemmällä poralla, kuin isolla raspilla. Hän myös laittoi yhden, toki niistä hellistä porista kokeeksi käteeni ja tuskin tunsin mitään. Hintataso on myös paljon Suomea halvempaa, vaikka välineet ovatkin hyvin kalliit ja tehokkaammat, kuin normaalit raspit.


10: FYSIOTERAPEUTIT JA ELÄINLÄÄKÄRIT
Täällä on kengittäjien lisäksi myös fysioterapeutilla välillä toinen ihminen mukana. Meillä käy täällä kolme eri fysioterapeuttia hoitamassa hevosia, joista yhdellä on ainakin aina toinen partneri mukana. He työskentelevät yhdessä hevosien kanssa ja käyvät läpi aika montakin hevosta päivän aikana. Monesti joku meistä on juoksemassa hevosen kanssa tietä edestakaisin ennen hoitoa, jossa fysio katsoo hevosen liikkumisen. Tämän jälkeen he hoitavat hevosen joko hoitopaikalla tai karsinassa. Olen nähnyt kaksi erilaista laitetta yhdessä fysioista mukana, joka on ilmeisemmin enemmän lämpöhoidon tapainen. Pitäisi itseasiassa seuraavalla kerralla kysyä enemmän näistä laitteista, koska itseäni ainakin kiinnostaa paljon heidän työtapansa.

Eläinlääkäri voi täällä tuoda mukanaan kaikki röntgenlaitteet ja ultrat, jos sille on tarvetta. Ei siis tarvitse lähteä erikseen klinikalle hevosen kanssa vaan kaikki hoituu omalla tallilla. Hintatasosta en ole kerennyt vielä kysymään, mutta arvelisin sen pyörivän aikalaill samoissa summissa, kuin Suomessakin.


Siinä oli ensimmäiset erot maiden välillä, tuliko jotain yllättävää esille? Olisi myös mukava kuulla teidän kokemuksianne! Yritin muistaa kirjoittaa vähän kaikesta, mutta varmasti jäi vielä monta asiaa kertomatta. Jos mieleen tulee jokin muu aihealue joka kiinnostaa niin laittakaa ihmeessä kommentteihin. :) Toivottavasti tykkäsitte!

2 kommenttia:

  1. Moni asia kuulosti tutulta omien Englannin kokemuksien jälkeen. Tosin minulla oli hoitoponi yksityistallilla tai "farm yardilla", jossa oli kuitenkin yhteensä varmaan 40 hevosta ja ponia (varsat laitumilla). Laiduntamiset joka toinen pv, ruuat tuota samaa, kauraa ei ollut kellään. Osa klippasi hevosensa ja osa ei ollenkaan. Karsina siivottiin tuolla "tanskalaisella" tavalla. Kengitysauto ajoi pihalle ja kolme tai useampi kengittäjä otti puolet farmin hevosista kerralla. Kaikkille hevosille käytettiin kuumakengitystä ja hyi sitä sankkaa savupilveä tallipihassa ja "palaneen kavion hajua", ymmärrät varmaan mitä hajua tarkoitan 😀 Eläinlääkäriä en nähnyt vuoden aikana kertaakaan. Kaikki oli aluksi vähän opettelua tällaiselle suomitytölle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tuo savu on ainakin tullut hyvin tutuksi täällä viimeistään. Oliko teilläkin käytössä kävelykone tai muu vastaava (treenin lisäksi)? Mukava kuulla toistenkin kokemuksia, kiitos. :)

      Poista