lauantai 10. joulukuuta 2016

Draamakuningatar


Ihanaa päästä aloittamaan tämä postaus ilouutisten saattelemana - hepat on kaikki jälleen terveitä!

Kuume laski Barbilta ja Primiltä kokonaan parin päivän jälkeen ja Barbi muuttui oikeastaan välittömästi kipulääkkeen saatuaan normaaliksi. Kankeus katosi yhtä nopeasti, kuin oli alkanutkin rokotuksen jälkeen. Primillä kuume kesti Barbia aavistuksen kauemmin, vaikka se ei juuri muuten reagoinutkaan. Vaikka kuume onkin nyt poissa, merkitsee tämä silti niille molemmille noin 3 viikon lepoa. Hevosilla, kun sääntö on:1 kuume päivä->1 viikko lepoa ja näin Barbille kerääntyikin reilu 2, melkein 3 viikkoa tilille aikaa vain olla ja ottaa rennommin. Primm nyt ei muutenkaan töitä tee, joten siihen tämä ei niin radikaalisti päässyt vaikuttamaankaan. Se ei tosin ole päättänyt ottaa yhtään sen rauhallisemmin ja on ennemminkin härnännyt Essiä enemmän ja yrittänyt haastaa sitä lisää leikkiin. Essi säilyi kokonaan ilman kuumetta ja pääsikin takaisin treeniin, joka oli toinen ihana uutinen niin minulle, kuin sillekkin,

Treenittömien päivien jälkeen oli Essi kerännyt itseensä enemmän virtaa, mutta se oli aavisteltavissakin. Kenttä on tullut nyt ihan hyväksi ja ollaan pystytty siinä jälleen menemään kunnolla. Meidän satulaprobleemien vuoksi olen mennyt nyt ilman satulaa ja sen on huomannut miten suuren eron sekin on tehnyt. Selässä ei ole ollut samanlaisia kireyksiä, jotka edellinen satula aiheutti valumalla taakse ja Essi käyttää selkäänsäkkin täten paremmin. Meille on tulossa uusi satula, joka toivottavasti istuu hyvin selkään. Onhan tämä satulattomuus tuonut myös muita positiivisia asioita, kuten lisää tasapainon treenausta itselle. Essillä onneksi on suhteellisen tasaiset ja helpot liikkeet, joissa voi enemmän nautiskellakkin. Lisäksi sen selkä on "laakeampi" verrattuna Barbiin ja tilaa on enemmän koska Barbi on malliltaan paljon kapeampi.


Täytyy myöntää, että tuo hevosten loma mikä tuli vietettyä poissa satulasta oli uutta. Omiin treeniin keskittyminen ei sinänsä muuttunut, toki aikaa ja energiaa oli niihin vielä normaalia enemmän. Silti sitä kaipasi aina sinne hevosen selkään. kaipasi treenejä ja katsellessa muiden ratsastusta tuli haikea olo. Ratsastus on omanlaistaan terapiaa ja heti selkään päästyä tuli niin paljon kevyempi ja huolettomampi olo. Onneksi nyt pääsee jälleen jatkamaan treenien parissa myös Essin kanssa ja toivottavasti Barbin loman jälkeen on sekin vielä entistä valmiimpi treeneihin. Kontrollia ennen ei tulla tosin muussa askellajissa treenaamaan, kuin käynnissä, mutta on sekin jotain. Haikealla fiiliksellä sitä on vanhempia kuvia katsonut ja ikävöinyt meidän koulutreenejä ja esteratoja. Tuo hevonen, kun aina teki ja tekee kaikkensa miellyttääkseen minua. Parasta sen kanssa on myös se, että mitään rajaa ei ole näkyvissä - ovet ovat avoinna.

Eilinen kengitys oli Barbin mielestä vaan harvinaisen kyllästyttävää ja sen sisältä heräsi se pieni draamakuningatar etenkin kengityksen ollessa pian loppumassa. Etupää sujui ongelmitta, kuten yleensäkkin ja Barbi oli valmiina itse asettelemaan jalkojaan jalustalle. Se oli myös tarkkaavaisena vahtimassa työn edistymistä ja tuijotti kovasti omia jalkojaan. Takaosassa muuttui fiilis vain toiseksi, minkä uskon johtuvan osakseen myös kesäisestä käärmeenpurema härdellistä. Kovin näpsäkät olivat neidin nostamiset ja jos kengittäjä ei jalkaa ottanut, kun sitä Barbi tarjosi niin ei olisi jalkaa haluttu enää sitten antaa ollenkaan - "Ota tai jätä". Mitään typerää se ei tehnyt, kuten ei koskaan aiemminkaan. Lähinnä se saattoi nojailla, meinata välillä liikkua tai olla nostamatta aluksi jalkaa. Sen silmät kertovat aina niin paljon mitä se ajattelee. :D Onneksi aina pienen komentamisen myötä loppuu myös pelleily ja taas ollaan nätisti. Nyt on taas hyvät kengät tilsakumien kera!

Yksi inhottava tapa siinä on nyt näkynyt tuolla tallilla, nimittäin se on alkanut steppailemaan ja hääräämään käytävällä, jos sen jättää yksin. Ongelma on lähinnä silloin, kun muita ei ole sisällä ja menen esimerkiksi hakemaan jotain tavaroita muualla. Se menee edestakaisin ja pörrää, kuin kärpänen. Heti takaisin saapuessa liike loppuu ja korvat on hörössä. Aiemmin tätä ongelmaa ei ole ollut ja veikkaan syynä osakseen olevan tuo muu lauma, johon se on nyt tottunut (lue: Primm ja Essi).


Hyvää viikonloppua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti