sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Pukkilaukkaa laitumella

Takimmaisella on ainakin kevyt ja ilmava takapää
Kuinka kaunis hevonen voikaan olla?
 ...hyvin kaunis

Jos ollaan haettu sitä kevyttä ja lennokasta askellusta niin Primm on näyttänyt ne hallitsevansa. Hevoset (lue: Essi ja Primm) pääsivät pitkästä aikaa vapaaksi isolle laitumelle, koska pohja oli viimein sopiva. Aluksi Essi joutui odottamaan alueella yksin, koska Primm ei aluksi halunnut tallustella samaa matkaa vaan jäi tarhaan leikkimään hippaa. Tästä närkästyneenä alkoi Essi vedellä aikamoisia pomppuja ja riemu repesi Primin saapuessa mukaan. Barbi yritti omasta tarhastaan viestittää haluavansa myös mukaan ja näytti keinuhevos-liikkeitänsä. Voitte uskoa, että en ollut kovin innoissani siitä showsta. Onneksi heti yhdellä komennuksella loppui lentely paikasta toiseen ja Barbi lähinnä näytti siltä, että ei olisi mitään tehnytkään.

Primm liiteli isoilla liikkeillä ympäri peltoa ja ihan harmitti, että sen selkään ei pääse niistä nauttimaan. Olisi siinä aika paljon potentiaalia, mutta toisaalta sen luonne ei ihan paras ole ainakaan kilpahevoseksi. Enemmän se nauttii seurahevosen roolista ja pellenä olemisesta. Isoimmat pukit eivät kameralle kerenneet tallentua, mutta näitä jumppaliikkeitä riitti sen verran, että tuli niitä talteenkin saatua. Hetken irrottelun jälkeen oli vuorossa piehtarointia ja ruuan etsimistä. Siitä oli hyvä lähteä takaisin pian omaan tarhaan juomaan vettä ja piehtaroimaan vähän lisää.

Eri tunteiden vuoristorataa on nämä viikot myös kyllä sisältäneet. Kaikkein eniten on harmittanut, että ei ole päässyt treenaamaan kunnolla. Tässä on ihan, kuin juuttunut oravanpyörään: huonot säät- ei voi treenata kunnolla- ei voi mennä valmennuksiin tai kisoihin, koska ei ole päässyt treenaamaan-> ja kierre jatkuu. Niin paljon olisi tehtävä ja suunniteltava tulevaan, että ajatuksenakin se ahdistaa. Pitää nyt toivoa, että ajatuksetkin alkaa taas selkenemään, päästään treeniin ja päästään eteenpäin. Jos jotain vihaan niin paikallaan olemista. Omat treenit on onneksi kulkeneet ja niissä ollaan menty eteenpäin. Eilinen meni aamutreenin jälkeen lähinnä omien ajatusten sekaisissa tunnelmissa ja sitä päätyi analysoimaan kaikkea vähän liiankin hyvin. Jokaisella on joskus varmasti samanlaisia päiviä ja aamulla herätessä oli moni asia jo selkeämpi. Turha stressaaminen ja miettiminen on ehdottomasti yksi sellainen asia, josta haluan päästä paremmin irti.

Tänään aamulla käytiin tekemässä aamutalli ja Essillä ainakin riitti virtaa ja ulos oli kiire. Barbilla ei puolestaan ollut kiire mihinkään - paitsi saamaan ruokaa. Tänään pitäisi opiskella itsenäisesti, hieroa ja opiskella sen jälkeen vähän lisää. Mitenkäs sitä muuten sunnuntaita viettäisi? Täytyy loppuun vielä todeta, että en tykkää yhtään tästä bloggerin uuditumisesta. Enää ei nää yleiskatsausta samalla tavalla ja joutuu monen mutkan kautta katsoa asioita. Kaikkeenhan varmasti tottuu, mutta ainakin tässä vaiheessa pidin vanhasta paljon enemmän.

Hyvää sunnuntaita!

2 kommenttia:

  1. Mahtavia kuvia! :D
    Tuntuu, että tää lumen tulo villitsee ihan kaikki hevoset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Totta, meillä Essi ja Primm ovat ainakin osanneet nauttia kunnolla. :D

      Poista