torstai 13. lokakuuta 2016

Pomminvarma hevonen?

Kun tulee puheeksi hevosen ominaisuudet ja maastoilu, voi monesti "onko hevosesi maasto-/pomminvarma?" tulla seuraavana kysymyksenä. Siinä kohtaan olen hetkeksi hämmentynyt ja tämä on saanut minut monesti miettimään asiaa jälkeenpäinkin. Onko hevoseni maastoillessa pomminvarma? Onko se edes pyssynvarma, tai kranaatin? Mistä minä voin sen tietää, koska en ole joutunut näiden asioiden lähettyvillä maastoilemaan. En tiedä mitä Essi tuumaisi isosta räjähdyksestä maastoillessa tai lentävästä kivisateesta. En ole ennustaja, vaikka kovasti sitä olen joskus toivonutkin. Kuinka "varma" hevosen siis täytyy olla, että voin kutsua sitä pomminvarmaksi? 


Usein, kun hevosta ollaan kauppaamassa tai muuten siitä puhuessa on normaalia tiedustella hevosen maastovarmuutta. Onhan se hyvä tietää, voiko hevosella mennä maastossa erilaisiin paikkoihin, miten se suhtautuu liikenteeseen tai muuten erikoisempiin asioihin. Olen monesti sanonutkin Essin olevan maastovarma hevonen ja sen kanssa maastoilenkin todella usein vähän kaikkialla. En silti uskaltaisi sanoa sitä "pomminvarmaksi" tai edes maastovarmaksi ilmoituksissa. Miksi? Ensinäkin ratsastaja on yksi suuri vaikuttaja - en voi tietää miten Essi käyttäytyisi henkilöllä, joka on todella arka tai epävarma ja säikähtäisi itse asioita. Luottamuksen on oltava molemminpuolinen, jotta asiat sujuvat - oli kyse sitten maastoilusta tai muusta treenistä. Jos hevonen ei luota ratsastajaansa on se varmasti itsestäänkin epävarmempi ja pälyilee enemmän ympärilleen. Sanonta, "your horse can only be as brave as you are" pitää paikkansa. 

 Toiseksi hevonen on saaliseläin ja vaikka hevosella olisi kuinka maastoillut koko sen elämän, voi se yhtenä päivänä säikähtääkkin tuulessa lepattavaa pressua tai puskasta pyrähtävää lintua. Hevonen on kuitenkin aina arvaamaton ja saattaa uudessa ympäristössään tai uudella omistajallaan toimia täysin erilailla, kuin entisessä paikassa. Essilläkin on joskus niitä päiviä, kun kummituksia tuntuu olevan erilaisissa pusikoissa piilossa ja joskus jopa hiekan muuttuminen toiseksi on aiheuttanut pientä kauhua. Toisena päivänä se voi puolestaan olla niin varma itsestään, että edes ohitse lujaa ajava rekkakaan ei saa korvaa liikahtamaan. Ikinä ei voi tietää mitä maastoreissu tuo tullessaan.

Kuva ylempänä 2015 ja alla oleva 2016 - hieman on tuo lihaksisto kasvanut (ja maha pienentynyt)

Olen nähnyt lukemattomia myynti-ilmoituksia, joissa hevosta sanotaan pomminvarmaksi. Väkisinkin on miettinyt siinä kohtaan. että voiko hevosesta oikeasti sanoa niin - voiko se hevonen todella olla pomminvarma? Onko se testattu jossakin armeijan kanssa ja on annettu tykkien ja niiden pommien paukkua, jonka tämä hevonen on sitten läpäissyt? Jos asia niin on niin ehdottomasti suosittelen sen hevosen ostamista. Toki kannattaa ottaa huomioon hevosen kuulo tämän jälkeen, koska tuo kova ryske ei ehkä ihan parasta mahdollista ole herkälle kuulolle. Sen tiedän, että Barbi ei ainakaan sitä testiä heti läpäisisi - vaikka se treeneissä voi olla varma niin maastossa en sitä missään tapauksessa pomminvarmaksi kutsuisi. 

Keskustelupalstoilla on asiantuntijat olleet monesti vauhdissa, kun on tullut kyseeseen hevosen maastoilu liikenteessä. Siellä Esat ja Pertit ovat saanet näpytellä, että mitä sitä menee tielle ratsastamaan, jos hevosta ei olla koulutettu olemaan säikkymättä. Eli kannattaa suosiolla olla menemättä niillä hevosilla maastoilemaan lähellekkään autoja, jos niitä ei ole niihin totutettu. Sitä en sitten osaa sanoa, kuinka totutat hevosen asiaan, jota et voi tehdä. Kysymykset kannattaa laittaa menemään näille ammattilaisille, joilla on aikaa asioita kommentoida. Meillä tallin läheisyydessä on hyvät maastot, mutta parhaalle paikalle joutuu hetken menemään autotietä. Tällä tiellä ajavat autot yleensä rauhallisesti, mutta onhan niitäkin autoilijoita, jotka kaahaavat menemään. On saanut olla todella tyytyväinen hevoseen sen jälkeen, joka näistä huolimatta on pysynyt rauhallisena. 


Maastoilu on jokaiselle hevoselle ja ratsastajalle hyväksi. Sitä kautta saadaan pidettyä molempien mielet virkeinä ja se on myös oiva paikka treenata kestävyyttä ja koordinaatiota. Hevonen joutuu keskittymään askeleihinsa ja aluksi voi hevonen ollakkin hieman kömpelö ja kompastella. Tästä ne kuitenkin aika nopeasti alkavat kehittymään ja tästä on todella hyötyä muillekkin osa-alueille. Uskon sen myös vahvistavan ratsukon suhdetta ja luottamusta jokaisella onnistuneella kerralla. Ensimmäiset kerrat kannattaa mennä maastoiluun ennestään tottuneen hevosen perässä, josta untuvikko voi hakea turvaa. Näin ollaan tehty Barbinkin kanssa ja se on selvästi auttanut Barbia eteenpäin. Ollaan sitä käyty peruuttaen ojassa ja istuttu lumihankeenkin, mutta kokemuksia rikkaampana päästy etenemään. Vauvan askeleilla edeten hyvä tulee.

Loppuun vielä muutama kuva meidän maastoreissuilta (joissa ei pommeja kyllä näkynyt)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti