keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Vuosipäivän viettoa - 4 vuotta kimpassa


Tämän kuvan näkemisestä on kulunut nyt hieman reilu 4 vuotta. Se oli aikalailla rakkautta ensisilmäyksellä ensin videon perusteella, mutta pian myös kuvien. Kaikki "vaatimukset" täyttyi, mutta yksi asia sai miettimään ostoa pidempään. Nimittäin säkä, joka oli 163cm. Se oli melkein 5cm siitä mitä oltiin hakemassa, joten oli tuumailtava antaako periksi vai ei. Liikkeessä B näytti kyllä paljon isommalta ja neitillä riitti ponnua. Tuo kauniit pitkät jalat omistava 6-vuotias neiti ei tiennytkään mikä reissu sitä odottaisi. Matka Hollannista Suomeen sujui ongelmitta ja olihan se todella jännittävää nähdä oma hevonen ensimmäistä kertaa. En ollut kokeillut sitä ja se olisi voinut olla täysi uuno, mutta täytyy myöntää, että parempaa hevosta en olisi voinut saada. Se on yllättänyt meidät jokaisessa asiassa positiivisesti, ellei maastoilun jännittämistä lasketa. Meidän pieni prinsessa, joka kantaa loistavasti "Barbi" nimeään. Enää se Ken uupuu, mutta ehkä sekin jostain joskus tupsahtaa. ;)

Halusin pitää tämän postauksen lyhyenä ja lisätä tähän muutamia kuvia meidän vuosien varrelta. Kuviahan riittäisi esiteltäviksi, mutta laitan tähän nyt ne, jotka jollain tavalla ovat olleet merkittäviä hetkiä meidän reissussa. Ettei mentäisi liian imeläksi näiden tekstien kanssa niin lyheysti totean vain, että olen hyvin kiitollinen tästä karvaisesta neidistä (vaikka se joskus osaakin olla aika prinsessa ja huutaa tallissa, kuin palohälytin).


Nämä kuvat on otettu Barbin juuri saapuessa meille. Se ei paljoa uutta paikkaa jännittänyt vaan sinkosi heti syömään heiniä. Jos Barbi jotain on aina rakastanut niin ruokaa. Ensimmäiset valmennukset olivat...mielenkiintoisia. Kyllähän sieltä tuli parisen kertaa tultua alas, kun neiti oli hieman "keveä" liikkeissään ja energiaa oli matkojen jälkeen varastoitunut ihan mukavasti. Ristikot hypättiin, kuin 120cm esteet ja kuskin tuli vain näyttää suuntaa ja olla tekemättä mitään ylimääräistä. Pidätteet, kun meni läpi joskus vähän liiankin napakasti..


 Kilpailtiin kauan pelkästään esteillä vaikka nopeasti huomattiin, että kapasiteettia olisi myös kouluun. Väistöt vain oli iso ongelma alkuun ja kauan saatiin tehdä töitä, että ne alkoivat luistamaan. Liikkeet sillä oli näyttävät ja saivatkin sen olemuksen näyttämään "isommalta". Valmennuksista muistan hyvin esimerkiksi Piken kouluvalmennuksen, jossa B sai tehtyä ehkä 3 väistöaskelta, kun se ei vielä silloin tietänyt mitä sen kuuluisi tehdä. Barbi käyttäytyi aina niin esimerkillisesti kaikkialla, eikä turhaa stressannut. Voitettiin Koketin Pokaali, jossa oli siis este- ja kouluosuus. Taisi ne ollakkin ensimmäiset koulukisat meille.


Ei meidän matka ole ollut pelkkää pilvissä leijumista ja glitteriä, se nyt on selvää. Kisoissa on ollut hyviä hetkiä ja on myös tullut saatua iskuja naamalle (myös kirjaimellisesti). On ollut taukoja ja huonompia aikoja. Kuitenkin B tekee aina parhaansa mikä onkin siinä yksi kultaisimmista piirteistä. Tutustuminen voi oman aikansa ja aina siitä oppi jotain lisää. Koulukilpailuissa tuli joskus niitä"keveitä" askelia ja somia pyrähdyksiä. Välissä tuli aika, kun kilpailtiin ja keskityttiin enemmän kouluun ja palattiin vasta myöhemmin 110cm.> esteille. 


 Nämä kisat olivat meidän yksi kohokohta,kun B nappasi molemmista luokista hyvän sijoituksen 2-tasolla.


Yhteinen matka Tanskaan 2015 vuonna oli meidän ensimmäinen yhteinen matka ulkomaille ja B oli minun tuki ja turva. Sille pystyin puhumaan suomea ja se oli minulle niin iso asia. Tanskassa kilpailujen voittaminen koulukisoissa oli hienoa ja olin niin ylpeä Barbista. Tanskasta saatiin myös paljon oppeja ja päästiin kehittymään eteenpäin. Esteet jäivät silloin vähemmälle ja niille paluu alkoi kunnolla vasta Suomessa. Harmillisesti tämä kausi loppui meillä lyhyeen, mutta tälläistä elämä on hevosten kanssa - ikinä et voi tietää mitä päivä tuo tullessaan,



My horse's feet are as swift as rolling thunder 
She carries me away from all my fears 
And when the world threatens to fall asunder 
Her mane is there to wipe away my tears.
 ~Bonnie Lewis

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti