sunnuntai 7. elokuuta 2016

Essi elementissään - esteillä!

Pienen tauon jälkeen oli mahtavaa palata takaisin esteiden pariin hevosella, jonka intohimo on niille. Saatiin käyttöön myös uudet esteet, joita kelpaa kyllä hypellä. Tätä ollaan kaivattu ja tästä on hyvä jatkaa!


Heippa!

Nyt on viimein alkanut tuntumaan siltä, että valo alkaa loistamaan kirkkaammin tunnelin päässä. Ensinäkin Barbi kävelee nyt aivan normaalisti, ravaa ja laukkailee. Turvotus on melkein kadonnut kokonaan, eikä kipuja tunnu olevan. Edelleen on pientä turvotusta ja mietitään olisiko syynä se, että ei ole nyt vain liikkunut yhtä paljon kuin normaalisti. Jalkaa on kylmätty pävittäin, käveletetty ja suihkutettu kortisonia. Sanoin edellisessä postauksessa väärin, että laitettaisiin kortisonirasvaa, mutta kyse olikin suihkeesta. On ollut ihanaa nähdä heppa iloisempana ja ollaan taas iso askel kohti treenaamista. Tänään se sai olla kentällä vapaana ennen, kuin menin hyppäämään Esssillä ja siellä se tyytyväisenä teki jopa muutamat laukkareissut. Vähän se kummasteli esteitä ja varmaan ajatteli pääsevänsä hyppäämään. Vaikka jalka näyttääkin jo paaaljon paremmalta niin mennään silti huomenna klinikalle varmistamaan asia. 

Kuten otsikosta käy ilmi niin kyllä, me ollaan päästy viimein esteiden pariin! Aivan liian pitkä aika tässä on vierähtänyt ja olen seurannut katkerana (haha), kuinka muut ovat estekisoissa. Kauan odotetut puomitkin ovat alkaneet valmistumaan ja samoin estetolpat. Entiset puomit alkoivat tekemään kirjaimellisesti kuolemaa, joten oli jo aikakin saada uudet käyttöön - ja nämä puomit eivät lahoa! Puomit ovat eri pituisia, suomalainen on kapea ja muut taitavatkin olla pidempiä. Niillä näyttävät kyllä esteet hyvin pieniltä, joka on iso plussa kovemmissa treeneissä. :')


Kuten kaikki Essin tietäjät tietävät, se _ r a k a s t a a _ esteitä. Eipä se tule koskaan mikään kunnon kouluratsu olemaan (vaikka osaakin olla aikas magea halutessaan) ja sen sydän tulee aina lyömään esteille - niin rata tai maasto. Olikin odotettavissa, että pienen estetauon jälkeen tulisi potkua olemaan normaaliakin enemmän. Pientä kankeutta on vielä ja vielä on projektina saada sen lavat hyvin auki, mutta kokoajan meno paranee. Voisin sanoa askeleen olevan varsin..kevyt. Jo esteet nähdessään oli Essi korvat höröllä ja aina valmiina menemään. Tein hyvin perusteellisen alkuverkan, jossa halusin Essin elastiseksi ja hyvin pohkeelle. Se meinasi olla ajoittain jopa hidas reagoimaan pohkeeseen ja sainkin käyttää sitä napakasti. Tulin verkkahyppynä pitkillä puomilla varustettua estettä, jolle tulikin ihan hyvät hypyt. Jokaisen esteen jälkeen pysäytin Essin, jolla nollasin sen kuumumisen. Se oli itseasiassa paljon rauhallisempi mitä odotin, vaikka virtaa riittikin. Kuolainta pitää varmasti vaihdella tässä esteillä, koska nyt kimblewick tuntui hieman turhankin vahvalta ajoittain.


askel, askel, hyppy, hyppy, hyppy...

Aloin tekemään pienillä esteillä erilaisia reittejä, esimerkiksi rengasestettä tulin ympyrältä. Kuvaaja saapui paikalle vasta lopuksi, jonka vuoksi ensimmäisistä hypyistä ei saatukaan materiaalia. Aivan lopuksi hyppäsin 90-100cm radan kerran, koska Essi tuntui hyvältä. Hirveästi ei hyppyjä loppujen lopuksi otettu, koska en halunnut rasittaa Essiä liikaa. Onhan se tuossa välissä esteitä hypännyt, mutta ei minun kanssani tai ratana. Essi oli niin varma ja hyvän tuntuinen, eikä ollenkaan katsonut mitään. Se vain antoi mennä ja suoritti jokaisen esteen kunnialla. Vähän sain itse hakea sen kanssa rytmiä ja tarkkailla omia apujani, koska viimeksi olin Barbilla kuitenkin esteitä treenannut (hieman eroaa näiden hevosten tyylit..). Onhan Essi aika voimakas menemään esteillä, voi painaa kädelle ja meinaa tykittää, mutta nyt ei se niin kovasti edes sitä tehnyt. Nyt ei tullut yhtäkään "delfiinihyppyä", eli loikkaa ennen estettä, jossa Essi yrittää hypätä esteen, kuin se olisi GP-radalla.



Illalla tulen vielä käyttämään TENS:siä Essiin iltatallin yhteydessä ja kun hieron yhden toisen hevosen. Huomenna suunnataan siis klinikalle Barbin kanssa ja Essillä tulen tekemään kevyen puomitreenin. Peukut saa taas laittaa pystyyn ja vaikka varpaatkin, jotta klinikalta saataisiin vain hyviä uutisia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti