torstai 11. elokuuta 2016

Aina ei mene, kuten suunnitelmissa


..treenit kyllä jatkuu, mutta hieman erilaisissa merkeissä. Käytiin tosiaan klinikalla tutkimassa Barbin mysteerisen jalan arvoitusta, joka oli jo alkanut näyttämään hyvin normaalilta, vaikkakin pientä turvotusta vielä oli. Olen kirjoittanut jalasta tässä postauksessa ja jos sitä ei ole lukenut, suosittelen tekemään sen ennen tämän jatkamista. Klinikalta tuli sekä hyviä, että ei niin hyviä uutisia. Hyvät oli, että syy selvisi ja kyseessä on luultavimmin stafylokokkibakteeri, joka tultaisiin saamaan kyllä hoidettua jatkamalla erilaisella antibiootilla, kylmäyksellä ja metacamilla (5pv) sekä hauteella 3 yötä. Yleisimpiä bakteeriperäisen ihotulehduksen aiheuttajia ovatkin stafylokokkien aiheuttamat tulehdukset. Päivällä jalkaan laitetetaan pinteli, joka estää turpoamista. Kuulema oireet olivat aika selkeät ja testit, kuten verikokeet ja  vahvistivat ajatusta. Tulehdusarvot olivat vielä hieman koholla, mikä ei tullut yllätyksenä. Jalkaa yritettiin ultrata, mutta nestettä oli kuitenkin vielä sen verran, jotta ei pystytty mitään näkemään. Tämän takia saatiin uusi aika 2 viikon päähän. Onni on, että mitään ei ole nivelissä, joka olisikin ollut paljon pahempi juttu. Kyseinen bakteeri voi mennä sisään pienestäkin haavasta ja luultavasti kaiken alkuperäinen syy oli ampiaisen pistos.


Huonot uutiset olivat, että tähän tulisi menemään aikaa ja B tulee olemaan nyt muutenkin kevyemmällä pidemmän aikaa. Liikutusta jatketaan luultavasti muutaman viikon päästä, mutta tämä kisakausi taitaa jäädä tähän sen kanssa. Harmittaako? Kyllä. Kyyneleethän siinä virtasi, kuin vesiputouksesta Barbin karvoihin. Yksi pahin tunne on se, kun odotukset kaatuvat ja "epäonnistut". Olin jo ajatellut meidän pääsevän treenaamaan ja kilpailemaankin muutamien viikkojen jälkeen, mutta nyt ei niin käynyt. Nyt tavoitteena onkin vain Barbin hoitaminen niin kärsivällisyydellä, kuin rakkaudella. Mitään tämän jälkeen ei pitäisi Barbiin jäädä ja siitä pitäisi tulla jopa entistä ehompi. Barbista on kyllä huomannut, että sitä harmittaa, kun ei pääse nyt laitumelle ja onkin siitä vähän kiukutellut. Pieni teinitys on ollut vahvasti ilmassa ja on sen tilannetta myös ymmärrettävä. Onneksi muuten on kaikki ollut sillä kunnossa, ruokahalu on normaali (ellei jopa vielä suurempi...) ja se on hyvin seurallinen. Pintelitkin on pinkit, joten kaikki on kunnossa. ;)

"Ei oo olemassakaan oikotietä onneen,
 täytyy kestää kipuu,
 jos haluaa saavuttaa"

Mites käy nyt treenien ja kilpailuiden, loppuuko mun kausi tähän? Ehei. Essi on täysin kunnossa ja vireessä ja nyt, kun ollaan estetreenitkin päästy aloittamaan olisikin tarkoitus päästä myös kisaamaan. Virtaahan sillä riittää välillä liiaksikin ja sen kanssa on tehtävä nyt paljon töitä sileällä ja puomeillakin, jotta saadaan siitä notkeampi ja kauttaaltaan elastisempi. Sillä on vielä paljon kireyksiä, joten hieronnat on ajoitettava sopiviin väleihin, jotta ne tukevat treenejä. Aion myös ottaa kokeiluun palauttavat ja valmistavat hieronnat, jotta tiedän kuinka ne sille sopivat. Jos se ottaa ne positiivisesti vastaan ja koen niiden olevan hyvät niin nämä tulevat myös käyttöön kilpailuihin ja rankempiin treeneihin.


Näissä maisemissa kelpaa maastoilla!

Tänään aion hieronnan jälkeen tehdä sen kanssa töitä puomien parissa ja aloittaa väistöjen työstämisen. Nythän meillä on luvassa mahdollinen koulusatulan vaihtaminen, koska se ei ole täysin sopiva Essille. Huomenna kierretään pidempi maastolenkki ja viikonloppuna olisi tarkoitus hypätä, jos keli on hyvä. Kaikkea kivaa on siis luvassa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti