maanantai 20. kesäkuuta 2016

Parempi, kuin muistin!

Se fiilis, kun pääset pitkästä aikaa treenaamaan kunnolla maneesiin peilien eteen ja heppa toimii, kuin ajatus. Sitä ei voi kyllä edes sanoin kuvata. Feels good to be back!


Tuntuu, että voisin vain leijua paikasta toiseen - niin hyvä olo minulla tällä hetkellä on. Käytiin eilen maneesilla heppojen kanssa illalla ja en olisi voinut parempaa treeniä toimia. Uudet bootsit pääsi testiin ja oli meillä jotain muutakin uutta matkassa. On harvoja tilaisuuksia, jossa olen päässyt käyttämään meidän valkoisia suojia, joten nekin napattiin mukaan. Haettaessa heppoja laitumelta oli yllätykseksi B ensimmäisenä tulossa. Lieneekö pieni vaikutus sillä, että lahjoin sitä omenalla. Essi olisi halunnut jäädä viettämään aikaa Primin kanssa, mutta kyllä sekin pian tallusti perässä talliin.

Tosiaan siskoni tuli Essillä mukaan ja näin saatiin molemmat hepat kätevästi kuskattua maneesille. Paikka oli ennestään Essille tuttu, mutta B:lle se oli uusi. Aluksi kävelytin noin 10 minuuttia sitä ympäri maneesia ja samalla tein oman alkulämmittelyn. Juuri mikään ei sitä ihmetyttänyt, kunnes vastaan tuli peili, joka oli viistosti seinässä. Kyllähän siinä isompikin heppa säikähtää, kun joku yhtäkkiä hyökkää silmille katosta - oma peilikuva! Hetken se siinä nuuhki peiliä ja sen jälkeen ei ollutkaan mitään erikoista tutkittavaa. Se seisoi hyvin nätisti paikallaan satulaa laitettaessa ja käyttäytyi muutenkin hyvin esimerkillisesti.


Treenin aloitin jumppailemalla ensin käynnissä sen kanssa ympyröillä, tehden loivia väistöjä, avoja ja sulkuja. Jatkoin samalla ajatuksella ravissa ja aluksi annoin sen olla hieman pidempänä, josta aloin hiljalleen kokoamaan. B oli alusta alkaen hyvin hereillä, reagoi nopeasti apuihin ja yritti niin kovasti aina tehdä parhaansa. Tein väistöistä erilaisia variaatioita ja yhdistelin niitä keskenään. Ratsastin sitä aina väistöjen jälkeen hyvin eteenpäin, jotta se ei jäisi ollenkaan hitaaksi. Sen kyllä huomasi hyvin, että kunto ei ole vielä yhtä hyvä, kun nyt on ollut hieman kevyempää säidenkin takia. Väistöissä oli pientä kankeutta, mutta kyllä se hiljalleen alkoi paranemaan. 

Oli erittäin hyvä, että maneesissa riitti peilejä niin pääsi tarkkailemaan myös itseään. Nyt sain heti korjattua omaa jalkaa eteenpäin, kun näin sen olevan liikaa takana. Käsien kanssa saan vielä tapella, mutta nyt ne eivät onneksi enää samalla tavalla meinaa tippua sisälle! Olen siis korostetustikkin kääntänyt peukkuja ulospäin (kuten voi tarkkasilmäiset huomata), koska en halua niiden kääntyvän sisälle, jolloin tuntuma hevoseen on paljon huonompi. Tätä on nyt muutamia kuukausia treenattu ja työ tuottaa tulosta - pitää vain muistuttaa itseään tarpeeksi monta kertaa niin kyllä se siitä. Aluksi suunnittelin jo ranteiden teippaamista treenien ajaksi, mikä olisi ehkä voinut hivenen auttaa tuossa muistuttamisessakin. Noh, ainakaan tällä hetkellä ei teippejä tarvitse kaivaa kaapista. Nyt on vuorossa käsien komentaminen alas kootessa, jossa helposti meinaan alkaa nostamaan liikaa kättä.


Tein paljon siirtymisiä askellajien sisällä ja kokosin nyt enemmän B:tä, kuin hetkeen. Olen viimeaikoina keskittynyt sen eteenpäin ratsastamiseen, mutta nyt vaadinkin siltä enemmän kokoamista. Ajoittain peiliin katsoessa hämmästelin ihan, kuinka isolta B näyttikään ja kuinka hyvältä se näytti! Paljonhan tuossa on vielä työtä ja parenneltavaa, kuntoa on kasvatettava ja samoin lihaksia sekä monia muita asioita. Silti on muistettava myös pysähtyä  ja nauttia, olla tyytyväinen. Hetkeen, kun ei ole peilin edessä sen kanssa mennyt niin oli jo unohtanut miten se liikkuu muualta, kuin korvien välistä katsoessa. Eikä sen täytynyt olla pelkkää kuvitelmaa, kun muut olivat samaa mieltä. :-D Aina ei saa olla liian kriittinen.


Koska hetkeen ei olla päästy vetämään rankempia treenejä pidin enemmän huilitaukoja B:lle. Rupesin tekemään myös muutamia peruutuksia ja sai huomata, kuinka innostunut se niistä nykyään on. Muistellessa alkuaikoja ei se väistöjen ja muiden lisäksi ymmärtänyt yhtään peruutuksien päälle. Nykyään olisi se valmis peruuttamaan vaikka kierroksen, jos tarve sitä vaatii. Mitään täydellisiä niistä ei ole vielä tullut, mutta kokoajanhan tässä kehitytään. Nyt se alkoi helposti  keräämään itseään liikaa kaulasta ja alkuaskeleet oli turhan hätäiset. En näissä treeneissä alkanut vaatimaan siltä niissä sen enempää vaan keskityin enemmän väistöihin.

 Meinasin muuten autossa tippua lattialle katsoessani nopeasti kuvia peruutuksista. Se kuvakulma ja kaikki sai näyttämään Barbin siltä, että se odottaisi vähintään kaksosia ja pian olisi synnytys edessä. Siis ihan järkyttävä kuva! :-D Mitä tästä opimme - kuvakulma on kaikki ja asento kuvassa myös. Nopeasti voi näyttää sen muutaman kymmentä kiloa lihavammalta. En voi olla jakamatta sitä tänne teidän nautittavaksenne. Ei se nyt oikeasti ole noin lihava, vaikkakkin on tuossa tullut tuota ylimääräistä laitumelta ja kevyemmistä treeneistä. Uskon kuitenkin tuon paketin tuosta tiivistyvän, kun päästään jatkamaan kunnon treenejä. 

Varsa TJ2

Ajoittain vaadin Barbilta enemmän kokoamista ja testailin sen reagointia. Se polki nyt paremmin paikallaan ja nosteli jalkojaan vaikkakin on siinäkin yksi projekti edessä. Nyt se on hyvin alkanut kuitenkin ymmärtämään mitä tehdä, mutta vielä se saisi nostella jalkojaan korkeammalle sekä tahdin tulisi pysyä tasaisena. Laukassa tehtiin kevyitä laukkapiruetin alkeita, mutta en kuitenkaan halunnut alkaa vaatimaan siltä tällä kertaa sen enempää. Kokoamisten jälkeen annoin B:n sujua hyvin eteenpäin ja tehtiin muutamia lisäyksiä loppuun. Aluksi meinasi se jäädä liiaksikin odottamaan ja sain ratsastaa sitä enemmän pohkeen eteen, jolloin se lähtikin hyvin etenemään.

Lopuksi testailin muutamia vaihtoja ja niistähän B tykkäsi. Vielä, kun saisi vaihdot tasaisiksi. eikä takapää jäisi niin helposti tulemaan perässä. Innostuttuaan tuli vaihdoista hieman lennokkaita ja liioiteltuja, mutta pienen siirtymisen myötä tuli mukavat kaksi vaihtoa loppuun. 


Aika kului hyvin nopeasti ja loppuraveissa B venytti hyvin eteen-alas. Hyvien loppujäähdyttelyjen jälkeen menin vielä Essin selkään tekemään sen kanssa pienen treenin. Oona meni sillä suhteellisen kevyesti ja kysyikin haluanko tehdä sen kanssa lopuksi vielä jotain. Työskentelin sen kanssa samalla ajatuksella, kuin Barbinkin kanssa, mutta en ruvennut tekemään yhtään lisäyksiä. Sen kanssa maltti on valttia ja teinkin enemmän siirtymisiä ja jumppailua väistöillä. Energiaa sillä riitti ja se olisi jaksanut vielä vaikka toisen tunnin perään.


Kuten olettekin jo huomanneet niin materiaalia tosiaan tuli - PALJON. Siksi en halua tähän samaiseen postaukseen tunkea kaikkia Essinkin kuvia, joten luvassa on erillinen postaus niistä. Videota ei Essin kanssa tullut otettua, mutta kuvia sen sijaan tuli. Lisäksi otettiin muitakin kuvia yhdessä hevosten kanssa, joten ei kuvat tosiaan ainakaan kesken lopu! Treenien jälkeen suunnattiin kotiin, jossa kylmättiin perusteellisesti molempien hevosten jalat ja tehtiin iltatalli. Barbi ainakin oli sen verran unisen oloinen, että ruuat syötyään alkoi sen silmät mennä kiinni. Videot otettiin treenin lopussa, jossa huomasi B:n olevan välillä väsyneempi muutenkin. 


Tältä näyttää ihminen sen jälkeen, kun hevonen haluaisi kovasti tulla päällään syliin
Oikein ihanaa maanantaita!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti