maanantai 14. maaliskuuta 2016

E&S valmennusklinikka PÄIVÄ 2

Sunnuntaina oli Sannan ja Elmon toinen valmennuspäivä ja nyt vuorossa oli kauan odotetut maastoesteet. Edellisen päivän rataestetreeneistä kertovan postauksen löydät täältä. Niinisalon maneesissa onneksi löytyy myös kokoa, jotta sinne oli mahtunut ripottelemaan erilaisia taloja ja hökkeleitä ihan huolella. Barbin elämän toinen kerta maastoesteillä ja ensimmäinen hallissa. Oltiin tosiaan viime kesänä kerran maastoesteillä, mutta silloinkin mentiin vain pieniä esteitä ja tutustuttiin maastoon. Tuolloin oli maastoilu muutenkin B:lle vielä enemmän uutta ja ihmeellistä. Rohkeutta se on saanut paljon siinäkin asiassa, vaikka ei juuri olla pystytty maastossa käymäänkään täällä Kauhajoella.

Maneesin saapuessani myönnän miettineeni, kuinkahan katosta tulisin itseni vielä löytämään. Barbilla, kun on tapana monesti ylihypätä ja nyt esteet olivat vielä todella erikoisia ja uusia. Sanna piti meille koko valmennuksen ja alkuverkkojen aikana tutustuttiin eri esteisiin. Vähän se katseli silmät suurina varsinkin lumisia tukkeja - mietti varmaan, kuka tuommoisia on maneesiin unohtanut.


Aloitettiin tulemaan kahta lumista tukkia pitkällä linjalla ja Barbi hyppäsi ne hyvin. Alusta asti tuntui välillä siltä, että Barbi meinasi jättäytyä helpommin pohkeen taakse. Varsinkin ratojen alussa, jos en ollut ratsastanut Barbia laukkaamaan sujuvammin tuli ensimmäisistä hypyistä vähän ailahtelevia ja lähelle. Sanna neuvoikin käyttämään jalkaa enemmän nopeasti ja napakasti, enkä  vahingossakaan jäisi vain puristamaan. Olen itsekkin huomannut sortuvani tähän ajoittain ja se onkin yksi kehitettävien listalla - nopeutta ja napakkuutta lisää sillekkin osastolle.

Tukkeja tultiin muutaman kerran, että saatiin hevoset hyppäämään ne rennosti. Seuraava tehtävä oli risupysty-tukki, tässä ei ollut ongelmia. Jatkettiin kahdelle eri tukille, jotka oli asetettu vinosti, mutta tultiin ne suoralla linjalla. Ei ongelmia. Seuraavaksi oli koffini, johon kuului pysty, vesi, pysty. Sille tuli tie kulman jälkeen, joten sai tarkkailla ulkoapuja ja laukkaa. B suoritti sen varman oloisena. Seuraavaksi tultiin lankkuinen pysty ja tie renkaille. Nämä esteet olivat tutun näköisiä ja niille tuli sujuvat hypyt.

Sitten tultiin yksittäinen muurilaatikko ja siltä jatkettiin renkaille. Barbi hyppäsi senkin hyvin, eikä kyttäillyt ollenkaan. Pari kertaa tultiin näin ja sitten tultiin koko linja, eli toinen muurilaatikko tuli mukaan. Laatikkojen väliin tuli rento 2 askelta ja koska ensimmäinen oli kulman lähellä oli katsottava, että laukka ei kuollut. Linjan B suorittu hyvin ilman ongelmia ja yllätyin itsekkin sen rohkeudesta. Tultiin näin pari kertaa ja muutettiin tehtävää - muurilaatikot ja niiltä linja koffinille. Barbi hyppäsi laatikot hyvin ja vaikka koffini tulikin nopeasti vastaan teki B senkin sujuvasti.


Ongelmia alkoi ilmenemään vasta, kun alettiin tulemaan laatikkomaista, hyvin kapeaa ja leveää estettä, jonka jälkeen oli toinen hyvin erikoinen este. Tultiin alle yksi tukeista ja sen jälkeen B meinasi alkaa jättäytymään enemmän pohkeen taakse ja tahti ei ollut tasainen. Jäin myös itse siinä liikaa odottamaan = ei hyvä. Saatiin tulla uudella tiellä ja piti keskittyä tsemppaamaan Barbia ja olemaan itse tekemättä sitten kädellä mitään. Hyppy oli onnistunut vaikka Barbi ylihyppäsikin sitä hieman ja ison hypyn jälkeen tultiin 2 esteelle pohjaan, kun en kerennyt tasapainottamaan kunnolla esteiden välissä ja olin liikaa ylävartalolla edessä. Kolmas kerta toden sanoo ja nyt esteille tulikin hyvät lähestymiset. Muilla esteillä ei ongelmia juuri ollut, tuo oli meille vaikein kohta.

Lopuksi tultiin koko pitkä rata ja Barbista alkoi tuntumaan nuutuneemmalta. Alkurata sujui tasaisesti ja Barbi hyppäsi hyvin kaikki esteet. Se ei aivan tuntunut reagoivan yhtä napakasti pohkeeseen ja välillä tuli sellainen olo, että olisi tehnyt mieli pienesti puskea. Koffinilla se meinasi vähän kaatua sisälle, joka oli syy puomin tipahtamiseen. Kapeilla risuesteillä, jotka tultiin suoralla linjalla B alkoi syttymään ja viimeisenä ollut vesimatto oli aika nopeasti vastassa. Pian vuorossa oli se ongelmia tuottanut haastavampi linja ja unohdin  tukin jälkeen ratsastaa paremmi pohkeella sekä rohkaista Barbia etenemään ja tehtiin kunnon hissihyppy sille sarjan ensimmäiselle. Löin tässä samassa pääni Barbin päähän, joka toi pienen mustelman muistutukseksi - ei saa unohtua matkalle.  ;-)


Tultiin tämä uudestaan ja nyt 1 esteelle tuli hyvä hyppy, mutta kakkoselle kävi sama mitä aiemmin - liian edessä ylävartalolla ja hyppy tuli pohjaan. Uusittiin tämä linja ja viimeinen kerta olikin paras - hyvät etäisyydet ja hypyt! Tähän oli hyvä lopettaa, koska Barbikin alkoi olemaan sen verran väsynyt. Paljon uutta ja ihmeellistä pienelle hevoselle yhdessä päivässä. B sai kyllä paljon kehuja ja nyt tarviikin vain saada rutiinia ja kokemuksia maastoesteistä - niin kuskille, kuin hevosellekkin. Vaikka melkein vuosi oli viime kerrasta kulunut niin ei me kuitenkaan niin hukassa oltu. Kyselin lopuksi myös mahdollisista tulevista valmennuksista ja sanoinkin olevani mieluusti tulossa, kun seuravaat maastoestetreenit järjestetään. Seuraavalla kerralla taidetaan mennä ihan maastoon asti - sitä odotellessa.

Valmennuksen jälkeen huomasin B:n takajalassa yhden pienen karvattoman kohdan. Iho ei ollut rikki, mutta karvat oli poissa. Laitettiin linimentit jalkoihin, koska kylmärit eivät olleet mukana ja käytettiin vasta niitä kotiin päästyä. Näin kovan viikonlopun jälkeen teinkin tänään Barbilla vain kevyen palauttavan treenin ja kylmäilin jalkojakin extraa. Ennaltaehkäisy ei ole nimittäin koskaan turhaa.


Kaiken kaikkiaan olen todella tyytyväinen viikonloppuun ja varsinkin sunnuntaihin. Vaikka kaikki oli uutta niin Barbi oli rohkea - ylitettiin molemmat itsemme tuon tunnin aikana. Barbista ilmenee jatkuvasti uusia puolia ja en olisi uskonut sen olevan myös noin erikoisilla esteillä niin rohkea, kuin se oli. On se kyllä aikamoinen kultakimpale

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti