maanantai 3. elokuuta 2015

Aina ei vaan onnistu

Meidän matkassa on ollut onnea ja myös epäonnea viimeisimpinä päivinä - stressilukemat on pyörineet aikalailla taivaissa.

Heipsan!
Paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa, hyviä sekä huonoja asioita. Perjantaina hienossa hevostarvikeliikkeessä pidettiin pieni "juhla" ja kaikki KL:n tuotteet oli -40 tai -20%. Siellä tulikin mukaan uusi hieno kisapaita, lippis, plastron, sukkia ja voitin lisäksi 3 pussia hevosnameja Beelle! Oltiin joukkueena myös rodeokisassa, jonka tulosta en vieläkään tiedä. :D Viikonlopun odotetut kisat eivät menneet meidän osalta, kuten oli suunniteltu - päästiin verkkaan asti ja siihen päättyi meidän touhut. Bee ei ollut täysin normaali varsinkaan oikealle, joten ei startattu. Se ei varsinaisesti ollut ep., mutta kaikki ei ollut OK. Fiilikset: Ahdisti, pelotti, itketti. Syitä riittää, mutta ken tietää sen oikean. Perjantaina Barbi oli mennyt yhden ohuen välilangan läpi (vetänyt mukanaan toiseen tarhaan, joka onneksi tyhjillään), luultavasti paarman/ampiaisen takia -> voinut siinä samalla astua huonosti/kolhaista itseään. Oik. jalka ei ollut lämmin ja mitään ei näkynyt.

Moni tuli harmittelemaan, että ei voitu startata ja yritti lohdutella. Tietenkin itseäni harmitti sama, koska ne kisat olisivat voineet olla meidän hyvä päätös täällä. Eniten kuitenkin ahdisti se, että syytä ei tiennyt. Tulipahan ainakin kokeiltua kisapaitaa ja muita uutuuksia. Postikin toi sopivasti perjantaina yli kuukauden matkanneen paketin, joka sisälsi kaikki meidän kisatarvikkeet - missä lie matkannut tämän ajan..lomaillut ehkä muissa maissa?


Barbi sai siis odotella hetkisen hevosautossa, kun toinen kyydissä ollut hevonen starttasi. Tämähän kävi hyvin B:lle, koska se sai syödä rauhassa heinää ja nukkua. Ajoin talli-kisapaikka-talli väliä varmaan yli 5 kertaa, kuskaten eri hevosia. Ainakin reitti tuli tutuksi ja paljon riitti tekemistä. Tallilaisilla meni kisat varsin hyvin ja sijoituksia tuli. Oli mukava olla kannustamassa ja auttamassa muita, vaikka itsellä ei mennytkään kuten olisi pitänyt. Päivän päätteeksi kylmäilin Been jalkaa ja laitoin yöksi linimenttiä. Sunnuntaina olin kuskaamassa yhtä hevosta kisoihin ja auttamassa, kun Tina starttasi. Tinallakin kisat meni varsin putkeen, 2 starttia ja 2 sijoitusta (la 1 sija, su 2 sija). Sunnuntai oli B:lla vp ja kylmäsin ainoastaan jalkoja. Ei  lämpöä, ei turvotusta.

Tänään olen aamusta lähtien ratsastanut kaikkia hevosia, jotka kulkivat varsin kivasti. Midnightin kanssa ollaan hyvin päästy laukkailemaankin ja se on todella kehittynyt nopeasti. Olen saanut itsekkin hyvää, positiivista palautetta, joka tietenkin on ollut ihanaa ja piristävää. Barbin juoksutin Tinan katsoessa ja se oli nyt parempi kuin la, mutta oikealle ei täysin "normaali". Toivotaan, että se on vain astunut huonosti ja tulee pienellä levolla taas normaaliksi..

Stressiä oli myös päivien aikana lisännyt ell. lähtötarkastus, joka oli saatava Barbille ennen torstaita, jolloin lähtö on. Tanskan eläinlääkärit ovat varsin erikoisia ja kuulemma kahden vuoden sisällä on kaikki mennyt todella vaikeaksi - varsinkin tälläiset tarkastusjutut.. Kuullessani tarkan lähtöpäivän hevosautonkuljettajalta mentiin heti nettiin tilaamaan aikaa, joka ei sitten meinannutkaan onnistua. "Kaikki päivät on olleet varattuja kesästä asti"... PANIIKKI. Miljoona ajatusta pyöri mielessä, "Eikö me päästäkkään nyt kotiin? Joudunko lähtemään ilman Barbia? Miten Barbi pääsee Suomeen nyt?" ja matka oli kuitenkin jo maksettu. Viikonlopun olin kunnon stressissä ja odotin kuumeisesti tätä päivää, jolloin Tina soitti sitten tuonne. Aika saatiin onneksi varattua keskiviikolle ja pystyi huokaisemaan helpotuksesta. Rahastustahan tuo tarkastus vain on, koska jos vietäisiin Bee omalla kopilla ei sitä edes tarvittaisi. Jeps.


Pakkaamisen olen tänään aloittanut - vaikea uskoa, että aika on mennyt näin nopeasti. Pakattavaahan riittää ja saa nähdä kuinka saan kaiken ahdettua mukaan, "Jännä nähdä". Huomenna luvassa aikainen nousu ja heppojen liikuttamista. Jos aikaa riittää, voisi sitä aloittaa myös kunnolla siivoamisen. 

Tarmokasta viikkoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti