sunnuntai 30. elokuuta 2015

Koulutreenin koostevideo


Linkki videoon

Pienten probleemien takia, päädyin kokeilemaan ensimmäistä kertaa YouTubessa videon "tekemistä". Video ei ole samanlainen mitä normaalisti olen tehnyt ja innostuinkin kokeilemaan uutta tapaa.
Toivottavasti tykkäätte!

lauantai 29. elokuuta 2015

Koulutreeniä kuvaajan kanssa!

Vain mielikuvitus on rajana, kun on kyse treenaamisesta.

Kuinka vaikeaa voi yhden postauksen tekeminen olla? - Hyvin vaikeaa, varsinkin, kun mikään kone ei haluaisi toimia. Noin viikon ajan olen yrittänyt saada kuvia ladattua koneelle ja tehtyä videokoostetta tiistain treeneistä, mutta yhteistyö ei ole oikein pelittänyt. Kauhajoella en sitten pystynytkään aloittamaan tänne kirjoittamista ja jouduin odottamaan viikonloppuun. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja sain lainaksi koneen itselleni kotiin päästyäni. Kuitenkin kone, jonka sain lainaan ei omista mitään elokuvatyökalua, joten videota on luvassa vasta myöhemmin.

Päivät tuntuvat kiitävän silmissä ja koulussa aika menee todella nopeasti. Tallille olen monesti lähtenyt koulun jälkeen, joka on yleensä noin 4 maissa. Olen mennyt niin maneesissa, kuin kentälläkin ja treenit on kulkeneet hyvin. Olen jatkanut puomien ja pienten esteiden hyväksikäyttämistä treeneissä. Kahdesta puomista syntyy jo useita erilaisia harjoituksia, jos vain päästää mielikuvituksen valloilleen. Barbi on ainakin nauttinut ja reagoi nopeasti aina pieniinkin apuihin.


Tiistaina äiti tuli käymään luonani ja mentiinkin yhdessä tallille. Tämän postauksen kuvat ovatkin sen päivän treeneistä, jotka menin ensimmäistä kertaa "toisella" koulukentällä. Kuvia katsellessa huomasin, kuinka B:n takamus onkin saanut lihasta lisää! Joko meidän treenit on olleet tehokkaita tai Barbi on its esalaa aina kyykkäillyt. ;) Tein paljon jumppailua, siirtymisiä ja lopussa mentiin mm. laukanvaihtoja, laukkaväistöjä sekä avoja ja sulkuja. Barbi liikkui hyvällä fiiliksellä ja väistöissä se tuntui todella hyvältä. Ennen takapää alkoi herkästi johtamaan, mutta nyt se ei ole ollut ongelmana. Lopussa se alkoi olemaan jo vähän väsyksissä ja keskittyminen ei ollut enää 100%. Onneksi sää oli suotuisa - ei liian kuuma, eikä kylmä.

 

Torstaina juoksutin Barbin maneesissa ja eilen tein sillä tehokkaan koulutreenin. Känkkäränkkä-kohtauksia ei ole tullut ja kertaakaan en ole ollut pettynyt meidän menoon. Maneesissa mennessä pystyy vahtimaan omaa ratsastustaan ja siksi tykkäänkin aina välillä siirtyä maneesiin kentältä. Helposti ratsastajilla tuppaa käymään niin, että oma asento huonontuu, kun ei ole peiliä mistä katsoa. Liikaa ei sovi kuitenkaan alkaa peilaamaan, ettei treeni sitten jää vain siihen - Barbille tämä olisi varmasti enemmän, kuin mukavaa. Aina irtojuoksuttaessa Barbi tuppaa aina jäämään peilin eteen keikistelemään.

 

Tänään Barbilla on vapaa, jonka se on ansainnut. Eilen tein yksin iltatallin Töysässä ja tein siinä samalla Essillä koulutreenin kentällä. Yllätyin, kuinka rauhallinen ja keskittynyt se oli. Pystyin laukassa vaikuttamaan siihen ja tekemään vastalaukkoja päätyjen yli. Keskityin lähinnä sen pitämiseen rentona ja jumppailuun. Hiki virtasi molemmilla ja Essi vaikutti tyytyväiseltä. Tänään menin sillä jo aamulla ja nyt virtaa oli turhankin paljon lopussa. Kuvamateriaaliakin saatiin ja laitan ne seuraavaan postaukseen näkyville.

Huomenna suunnittelin tehdä koulutreenin aamusta Essillä ja illemmalla suuntaan Barbin luokse. Ihanaa viikonloppua:)

ps. Jos joku on innokas tekemään meille uuden bannerin niin olisin enemmän, kuin kiitollinen!

maanantai 24. elokuuta 2015

Uutta ja ihmeellistä

Uusi koti, uusi koulu ja uusi talli - unohtamatta uusia ihmisiä.


Heippa!

Paljon on kerennyt tapahtumaan lyhyessä ajassa ja kerrottavaa todella riittää. Edellisessä postauksessa kerroin meidän muutosta Kauhajoelle Barbin kanssa ja sunnuntaina lähdettiinkin isojen laukkujen kanssa matkaan. Ennen lähtöä liikutin molemmat hepat kentällä, tehden tehokkaan koulutreenin. Uudelle tallille saapuessa Barbi pääsi suoraan tarhaan ja siellä se alkoi välittömästi ruokailemaan - 'koti on siellä missä ruoka on" voisi olla B:n motto.

Maanantaita jännitin itse enemmän, koska luvassa oli ensimmäinen koulupäivä. En tuntenut ketään uudesta koulusta ja en tiennyt tarkkaan edes missä koko koulu sijaitsee. Aamusta kerkesin onneksi tallille tekemään Barbilla koulutreenin, joka meni hienosti! Tein vastalaukkoja ympyröillä, paljon väistöjä ja loppuun treenailtiin sarjavaihtoja. Fiilikset olivat korkealla ja kouluun mennessä pysyivät ne samoina. Paljon uusia kavereita ja uutta tietoa!


Tiistaina menin jälleen aamusta aikaisin liikuttamaan Barbin ja koulutreenin ohella menin paria kavalettia. Keskiviikkona käytin hyödykseni kentällä olevia puomeja ja yhdistin ne mukaan treeniin. Aamuisin ilma on ollut kaikkein otollisin treeniin - päivällä on monesti ollut niin kuuma.

Torstaina ja perjantaina menin Barbilla poikkeuksellisesti maneesissa ja tein erilaisia väistöharjoituksia. Torstaina Barbin keskittyminen ei ollut huipussaan, koska maneesiin tuli porukkaa noin puolessavälissä. Välillä B tuntui alkavan esittämään ja sain sitä muistella kuuntelemaan mitä siltä pyydän.


Koulussa järjestettiin yhtenä iltana grillausta ja porukka sai paremmin tutustua toisiinsa. Anatomiaa on ollut päivittäin ja aivot on saaneet työskennellä ahkerasti - uutta tietoa tulee ja paljon. Perjantaina hierottiin  koko päivä toisiamme ja opiskeltiin. Ilmottauduin myös hevoshieronta kurssille, joka tosin alkaa vasta ensi vuonna. Illalla suuntasin Alavudelle ja vietin mökillä ensimmäisen yön. Reilu 2kk ilman mökkeillyä ja saunomista on kyllä pitkä aika - tuli nautittua!

Lauantaina menin Essillä ja sillä meinasi olla pieni tinttapäivä. Loppua kohden meno parani ja sai hyvillä mielin lopettaa. Barbi sai pitää vapaan ja sai lisäksi nauttia hieronnasta, jonka mahdollisti hevoshieronta kurssi. :) Sunnuntaina palasin illalla takaisin Kauhajoelle ja juoksutin B:n puomien kanssa. 

Oma koneeni on tällä hetkellä rikki, joten tämänkin postauksen kirjoitin puhelimella. Toivottavasti saan pian sen kuntoon, jotta postauksiakin saa paremmin tehtyä (unohtamatta videoita ja kuvia). Tänään olin puoli 7 maissa tallilla ja Barbi oli todella hyvä treenissä. Tein erilaisia väistöjä laukassa, paljon siirtymisiä ja välillä puomin kanssa harjoituksia. 


Huomenna sitten luvassa treeniä ja toivottavasti saisin tällä kertaa kuvaajankin mukaan. :)

lauantai 15. elokuuta 2015

Ja jälleen me pakataan..

Noin viikko sitten lähdettiin täysien matkalaukkujen ja varustekaapin kanssa Tanskasta kohti Suomea. Omat tavarani tuskin mahtuivat laukkuun ja olin todella onnellinen, että en matkustanut lentokoneella - laukku ei todella painanut sitä 20 kg.. Barbin varustekaappiin sain ahdettua kaikki B:n tavarat ja lisäksi osan omistani. Hieman sai ponnistella saadakseen lukot kiinni, mutta eipä se räjähtänyt auki matkan aikana! Kotiin päästyäni tyhjensin heti oman laukkuni, mutta kaappia en ole tähänkään päivään mennessä tyhjännyt kokonaan. Tänään illalla saakin alkaa pakkaamaan Barbin tavaroita koppiin, koska huomenna luvassa on meidän muutto. hui


Eilinen päivä sujui mukavasti tallilla ja tein molemmilla hevosilla hyvän koulutreenin kentällä. Essi yllätti minut hienoilla väistöillään ja rauhallisuudellaan. Siitäkin on taitamassa kuoriutua kouluputte! Kuinkas tässä nyt näin on päässyt käymään? Barbilla tein hyviä vastalaukkoja pääty-ympyröillä ja laukkaväistöt olivat sujuvia. Treenit olivat molempien kanssa siis onnistuneita ja annoinkin niille porkkanoita heti niiden päästyä laitumelle. Primiä meinasi kiukuttaa Essin lähtiessä treeneihin ja se mulkoili minua samalla päätään viskellen - edes porkkanalla lahjominen ei auttanut.

Tänään Barbilla meinasi tulla känkkäränkkäkohtaus yhtäkkiä kesken treenin. Se tuntui alkuun aavistuksen laiskalta ja sain pyytää sitä enemmän etenemään. Kesken väistöjen lensi kentälle iso varis, joka sitten vei B:n huomion ja pyytäessäni sitä etenemään alkoi kiukuttelu. Siinä peruutettiin melkein ulos kentältä, kunnes kaikki intiaanit palasi kanoottiin. Tämän jälkeen liikuttiin todella eteenpäin ja loppu menikin varsin sujuvasti! Joskus sitä vaan pitää vähän päästä osoittamaan mieltään - onneksi ei kuitenkaan usein



Essin päätin juoksuttaa piiiitkästä aikaa ja se kulki hienosti liinassa. Essin juoksuttaminen on vain niin helppoa ja siinä ei ei paljon itse joudu tekemään. Primm huuteli tarhassa Essille ja voi sitä riemua, kun vein sen pihalle. Barbi ja Primm molemmat odottivat Essiä ja vasta Essin päästessä ulos, lähtivät ne kaikki laitumelle. Ei varmaan ole vaikea arvata kuka on lauman pomo?

Tallin jättiläinen vahdissa
Tänään ajattelin mennä mahdollisesti katsomaan Tuurissa olevaa Miljoona Hevosta ja samalla katsastamaan siellä olevia kojuja. Uudet ratsastushousut olisi mukava löytää ja mahdollisesti myös hanskat. Jos tänään en sinne eksy niin huomenna ainakin olen siellä, koska GP-luokka on pakko päästä näkemään! Sen jälkeen suunnataankin kohti meidän molempien uutta kotia. :)

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Suuria muutoksentuulia


Hei!
Kuten mainitsin yhdessä aiemmassa postauksessa, muutoksia on luvassa meidän elämässämme - paljon. Tanskassa ollessani alkoi kauhea järjestäminen tulevaa kohti. Sain varmistuksen, että aloitan opiskelemaan uudella paikkakunnalla, uudessa koulussa ja luvassa olisi täten omaan kämppään muuttaminen. Tämä taas tarkoittaisi sitä, että myöskin Barbi tulisi vaihtamaan tallia. Onneksi omistan parhaimman äidin, joka oli isona apuna etsiessä uutta asuntoa ja paikkaa Barbille. Tanskasta käsin järjestäminen ei olisi ollut niinkään helppoa ja aikaa tuskin oli koneella olemiseenkaan. Kaksi asuntoa karsiutui eroon muista ja koska itse en niitä voinut lähteä katsomaan, kävi oma perheeni katsastamassa paikat. Kiitos whatsappin sain kuvia asunnoista ja näin pystyin olemaan myös itse tavallaan mukana näkemässä paikkaa. Oli varsin erikoista minulle varata oma ensimmäinen asunto sitä itse kunnolla näkemättä, "Nyt sulla sitten on asunto!"

Opiskelupaikkani sijaitsee Kauhajoella ja tallipaikan löytäminen oli suhteellisen helppoa. Jälleen vanhempani olivat isona apuna ja Barbille saatiin yhdessä järjestettyä paikka. Barbi tulee muuttamaan Tommin tallille heti samaan aikaan, kun itsekkin muutan omaan asuntooni eli sunnuntaina. Olen kyseisellä tallilla aiemminkin käynyt mm. kisoissa, joten paikka ei ole täysin tuntematon minulle. Eilen kävin ensimmäistä kertaa asunnollani ja kirjoitin vuokrasopimuksen. Vietiin jo joitain tavaroita sinne samalla, mutta kuskattavaa vielä riittää.

Hienosti lentäneet sangot

Barbin kanssa olen alkanut vähitellen treenailemaan kentällä. Matkasta se on palautunut jo hyvin ja energiaa on ollut jälleen laukkailla laitumella ja syödä minkä kerkeää. Eilen tein käyntitreenin - paljon väistöjä, avoja, sulkuja ja jumppailua. Tänään aamutallin yhteydessä jumppailin sen kanssa jälleen kentällä. Menin väliin myös kentällä olevia puomeja ja tein ympyrätehtäviä. Se vaikutti täysin normaalilta, joten Tanskassa yhtäkkinen outous saattoi johtua juuri siitä, että se oli astunut huonosti. Vielä se on aavistuksen kankea, mutta uskon sen nopeasti siitä vertyvän. Huomenna ajattelin ottaa jo vähän laukkaa ja jatkaa kevyesti puomitreenejä.

Essi on ollut energinen ja pitkillä maastolenkeillä se haluaisi päästellä vain kaikki ylämäet täysiä. Onneksi ei olla törmätty mihinkään isoon otukseen tuolla metsässä pyöriessä - sudet ja karhut on tuntuneet villiintyvän täysin sinä aikana, kun olen ollut poissa. Tanskassa ollessani kuulin monelta kaveriltani tallien lähellä pyörivistä karhuista ja sitten luin myös susien hyökänneen sen yhden ponin kimppuun. Kerroin näistä tapauksista myös siellä ja ihmiset olivat aivan häkeltyneitä. Tanskassa, kun ei pahemmin noita otuksia pyöri. :D

Meidän yhtä lempiväreistä on varmaan vaikea arvata

Hyvää keskiviikkoa!

maanantai 10. elokuuta 2015

Turvallisesti KOTONA

Reilu 43h matkustamista sisältäen pari laivamatkaa ja monta kilometriä
- nyt me ollaan turvallisesti kotona.

Huhhuh. Ensimmäisenä voin sanoa, että aika väsynyt olo on vieläkin matkustamisesta. Perjantaina suuri hevosauto saapui tallille Tanskassa ja nappasi meidät kyytiinsä. Sain nähdä ja kokea millaista on kuskata montaa hevosta paikasta A paikkaan B ja mennä samalla todella kireällä aikataululla. Monta tuntia autossa ja välillä laivassa muutaman tunnin unilla vei paljon voimia - varsinkin Barbilta. Matka ei sujunut täysin ongelmitta ja osa hevosista järjesti pientä äksöniä matkan aikana. Kuitenkin Barbi oli fiksu ja lähinnä söi ja joi matkan ajan. Tullessaan Tanskaan Barbi oli hyvin väsynyt ja pökkyräisen oloinen, mutta tällä kertaa se näytti vain vähän väsyneeltä. Ehkä nyt se oli saanut paremmin levättyä matkalla tai seura oli parempaa - who knows.


Viimeiset päivät Tanskassa olivat tapahtumarikkaita ja kone on täyttynyt lisää kuvista/videoista. Kunhan vain kerkeän aion käydä materiaalin läpi ja saada videoista tehtyä koosteita. Olen suunnitellut tekeväni myös matkasta Suomeen oman postauksen, koska matkan aikana kuvasin suhteellisen paljon. Toivopostausideoita saa edelleen heitellä ja näin ennen koulun alkamista aikaa pitäisi olla jonkin verran enemmän (mahdollisesti).


Pienoinen kulttuurishokki tuli heti Ruotsin laivassa, jossa suomalaisiakin oli enemmän. Olin jo ihan unohtanut suomalaisten junttiuden ja sen, että paljoa ei muita moikkailla tai hymyillä. Suomenkielen kuuleminen kaikkialla oli lisäksi outoa ja vähän tuli siellä jo tanskankieltä ikävä. Suomeen saavuttua aamupalana oli puuroa ja nähdessäni raejuuston pöydällä meinasin hyppiä ilosta. Sitä oli tullut kaipailtua Tanskassa ollessa. :D Suomessa oli jäljellä 4h ajomatka tallille ja sinne päästyä Barbi sai mennä laitumelle. Primm ja Essi laukkasivat heti laitumelta katsomaan kuka saapui ja Essi oli heti mustasukkainen. Yli 2kk Essiä näkemättä olihan sille tullut laitumella vatsaa (kuten joka vuosi...) ja sitä saakin nyt alkaa poistamaan. Aluksi Essi tuntui olevan loukkaantunut minulle ja pienen moikkaamisen jälkeen lähti käppäilemään poispäin. Se oli varmana luullut minun täysin jättäneen sen - raasu. Tallille on myös saapunut uusi hevonen, jolla kokoa riittää! Kaikki hepat näyttivät poneilta sen vieressä ja minäkin tapilta

Barbi sai 6 asti olla ulkona ja haettiin hepat vähän aiemmin sisälle. Essillä menin kiertämään yli tunnin maastolenkin nautiskellen. Virtaa riitti ja Essi olisi halunnut laukata kunnolla kaikki ylämäet. Halusin kuitenkin tehdä vain rennon maaston, joten laukattiin hyvin vähän. Sää oli lämmin ja aurinko paistoi - hymy oli korvissa asti koko matkan. Essin kanssa menemistä olikin kaivannut heti ensimmäisestä päivästä lähtien.


Tänään menen Essillä aavistuksen tehokkaammin ja Barbin annan palautua rankasta matkasta.
Ihanaa alkanutta viikkoa!

perjantai 7. elokuuta 2015

Aika sanoa hyvästit

Reilu 9 viikkoa treenaamista, kovaa työtä ja upeita hetkiä ihanien ihmisten kanssa. Lähtiessäni en tiennyt mitä reissu toisi tullessaan ja voin vain todeta, että parempaa en olisi voinut saada. 



En tiennyt kuinka aloittaisin tämän postauksen kirjoittamisen ja monta kertaa jouduinkin aloittamaan alusta. Niin paljon olisi sanottavaa, mutta silti ei tiedä mitä sanoisi. Olotila on haikea ja samaan aikaan onnellinen. Olen saanut kokea niin paljon täällä ollessani ja tämän reissun aikana olen oppinut itsestänikin uusia asioita. Nyt tunnen olevani valmis ottamaan paljon isompiakin haasteita vastaan ja olen rohkeampi. Nämä ihmiset ottivat minut vastaan kuin vanhan ystävänsä, auttoivat, veivät mukanaan erilaisiin tapahtumiin ja tulivat päivä päivältä minulle tärkeämmiksi. Seilausreissut, safaripuistossa käyminen, kilpailut, juhlat ja yhteiset hetket. Ne tulevat säilymään ikuisesti muistoissa ja tulen varmasti niistä kertomaan kiikkustuolissa istuessani, "oli se aikamoinen reissu ja kesä".


Työpäivät olivat kiireisiä, rankkoja ja ajoittain meinasi omat voimat olla aika vähissä päivän päätteeksi. Kuitenkin voin sanoa, että yksikään hetki ei ollut turha. Valmennuksissa opin uusia asioita ja tunnen kehittyneeni paljon aikanani täällä. Ajattelen enemmän eteenpäin ja olen paremmin mukana hevosen liikkeessä. Annan hevoselle tilaa kulkea ja ajatella itse. Tinan ansiosta ollaan kehittytty Barbin kanssa ja Barbi on tullut vahvemmaksi. Olen kiitollinen hänen panostuksestaan meihin ja siitä kuinka paljon sain häneltä neuvoja. Ne neuvot on painettu päähän ja siellä ne saavat pysyä.

Hevoset täällä yllättivät jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Jokainen poni ja hevonen todella osasi kulkea ja varsinkin Tinan kilpahevosten liikkeet...vautsi. Oli hienoa päästä olemaan isona vaikuttajana nuorien hevosten kanssa ja esimerkiksi Midnightin ja Freden kanssa kehityksen todella näki. Toinen, joka alussa kulki ravissa kuin poni ja oli käsitellessä täysi ääliö, muuttui melkein enkeliksi ja alkoi liikkui kuin isokin hevonen. Yhteyden saaminen hevoseen vie aikaa ja tunnen onnistuneeni siinä tehtävässä. Tina kehui meidän kehitystä ja oli tyytyväinen, "Kova työ tuo tulosta".

Odotan kaikesta huolimatta paljon kotiin palaamista. Kauhea ikävä on ollut niin läheisiä, kuin omia lemmikkejä. Haluan päästä halaamaan ystäviäni, ratsastamaan Essillä ja nauttimaan hetken vain olostani. Sen tiedän, että aion muutaman päivän ajan vain _olla_. Ratsastan omat hevoset ja nään läheisiä, mutta muuten haluan hetken levätä. Laivamatka tulee kestämään kauan, joten heti ei pääse kotiin nukkumaan. Barbin kanssa yritän olla niin paljon, kuin matkan aikana on mahdollista. Toivottavasti reissu sujuu hienosti ja päästään ehjinä (ja väsyneinä) kotiin.

 Muutamat itkut on tullut täällä ollessa tirautettua, mutta enimmäkseen on tullut naurettua. Tanska vei palan sydämestä ja haluan ehdottomasti tulla tänne jossain vaiheessa takaisin ainakin käymään. Nyt meillä on ainakin monta hyvää ystävää tarjoamassa paikkaa yöpyä, joten siitä ei tule ongelmaa. Tina myös sanoi, että ollaan koska vain tervetulleita treenaamaan tai mitä tahansa. Harmittaa hieman, että en kerennyt paljoa itse Tanskaa näkemään ja Kööpenhaminassa ei tullut kierreltyä. Monta syytä on siis palata! Terminatoria lainatakseni...

"I'll be back".


On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa
nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa
jäi jälki sydämiimme,
jälki unelmiin
teille laulamme nyt näkemiin.
 Turvallista matkaa me toivotamme näin
On aika purjeet nostaa ylöspäin
Turvallista matkaa aalloilla elämän,
kanssa hyvän ystävän.

tiistai 4. elokuuta 2015

"Miksi juuri Tanska?"

..."Haluaisitko ammattiratsastajaksi? Mitä olet tykännyt paikasta? Millainen sää siellä on?"

Muunmuassa näihin kysymyksiin kerron vastauksen tässä postauksessa!


Koska tuut takaisin Suomeen? 
-Meidän kyyti lähtee täältä torstaina päivällä, joten lauantaina pitäisi meidän olla Suomessa jos oikein muistan.

Mitä olet tykännyt paikasta?
- Oon tykännyt olla täällä todella paljon ja on haikeaa lähteä kotiin. Paljon on tullut saatua uusia kavereita, joita tulee kova ikävä. Täällä on upeat tilat treenata, kuten suuri maneesi ja kaksi ulkokenttää.

Suosikki asiat siellä?
-Nämä ihmiset ja hevoset. Valmennuksista olen saanut paljon irti ja uusia asioita on tullut opittua - paljon. Tykkään myös tanskalaisten asenteesta ja täällä moikataan toisia enemmän, kuin suomessa. Lisäksi ruuat ja juomat on halvempia!

Mikset kisaa Tanskassa esteitä tai edes treenaa?
-Vastauksen tähän kerroinkin jo yhdessä postauksessa, mutta voin vielä tiivistää sen tähän. Tämä paikka on kouluratsastustalli ja esteitä ei juurikaan mennä (ainakaan tallin hevosilla ei hypätä). Aikaa ei ole monesti kovinkaan paljon ylimääräistä ja esteiden rakentamiseen kuluu oma aikansa. Kyllä me kuitenkin täällä Been kanssa kerettiin esteitäkin menemään!

Lähdetkö syksyllä opiskelemaan jonnekkin?
- Lähden opiskelemaan urheiluhierojaksi & PT:ksi.  :)



Haluaisitko ammattiratsastajaksi? Perustele
-Kyllä ja en. Olihan se hienoa yhdistää työ ja harrastus, mutta Suomessa ei vain ole mitenkään helppoa elättää itseään ammattiratsastajana eikä työ todella ole helppoa. Kuitenkin intohimo tätä alaa kohtaa on suuri ja haluan kehittyä jatkuvasti paremmaksi. Enhän toisaalta normaalistikkaan ota sitä helpointa vaihtoehtoa, joten saas nähdä missä sitä on vuosien kuluttua!

Kiinnostaisiko olla maastossa hevosen kanssa yön yli?(ratsastaa siis joku matka)
-Kuutamomaastoja on tullut tehtyä lapsena shettiksellä, mutta yön ylitse en ole maastossa ollut. Voisihan se olla aika hieno kokemus ja tämän voisikin lisätä "To do" listaan.

Paras asia hevosen omistajuudessa?
-
Ehkä se, että pystyt itse päättämään kaikesta - Milloin ja mitä treenaat hevosella, mitä luokkia kisaat, mihin aikaan ratsastat ja kuinka kauan, mitä hevonen syö ja mitä varusteita sillä käytät jne. Saa tehdä asiat omalla tavallaan, kuten parhaimmaksi näkee. Oma hevonen on aina oma hevonen, siinä on sitä jotain. 


Kuinka usein normaalisti hyppäät viikossa?
-1-2x Suomessa olessa tuli normaalisti hypättyä.

 Mitä rakastat tällä hetkillä eniten?
-Läheisiä, lemmikejäni, matkustamista

Mitä kaipaat Suomessa?
-*KLICK*
Mistä et pidä tanskassa?
-
Hmm. Joinakin päivinä en tykkää tästä säästä, joka on niin vaihteleva. En myöskään pidä näistä jättimäisistä ampiaisista ja paarmoista, jotka ovat todella aggressiivisia täällä. 


Millainen sää siellä on?
- Ailahteleva. Joskus tuulee niin kovaa, että tuskin pääsee eteenpäin. Toisinaan taas ei tuule ollenkaan ja lämpötila on yli 30 astetta (kuten tänään). Sadekuurojakin tulee satunnaisesti, mutta onneksi ei niin usein.

Kuinka kauan normaalisti ratsastat omilla hevosillasi?
-Noin tunnin normaalisti. Riippuu täysin ilmasta, millainen päivä hevosella on ja mitä ylipäätään tekee.

Miksi juuri Tanska?
-Alunperinhän katsoin enemmän paikkoja Hollannista ja Saksasta, mutta sitten törmäsin tämän tallin ilmoitukseen ja siitä se ajatus sitten lähti..:D

Parhaimmat hetkesi siellä?
- Yhteiset reissut talliporukan kanssa, seilaamiset merellä, safaripuistossa käyminen, meidän ensimmäiset kisat Barbin kanssa täällä ja näitähän riittää...Paljon on koettu ja nähty!
<3

Kiitos paljon kysymyksistä!

maanantai 3. elokuuta 2015

Aina ei vaan onnistu

Meidän matkassa on ollut onnea ja myös epäonnea viimeisimpinä päivinä - stressilukemat on pyörineet aikalailla taivaissa.

Heipsan!
Paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa, hyviä sekä huonoja asioita. Perjantaina hienossa hevostarvikeliikkeessä pidettiin pieni "juhla" ja kaikki KL:n tuotteet oli -40 tai -20%. Siellä tulikin mukaan uusi hieno kisapaita, lippis, plastron, sukkia ja voitin lisäksi 3 pussia hevosnameja Beelle! Oltiin joukkueena myös rodeokisassa, jonka tulosta en vieläkään tiedä. :D Viikonlopun odotetut kisat eivät menneet meidän osalta, kuten oli suunniteltu - päästiin verkkaan asti ja siihen päättyi meidän touhut. Bee ei ollut täysin normaali varsinkaan oikealle, joten ei startattu. Se ei varsinaisesti ollut ep., mutta kaikki ei ollut OK. Fiilikset: Ahdisti, pelotti, itketti. Syitä riittää, mutta ken tietää sen oikean. Perjantaina Barbi oli mennyt yhden ohuen välilangan läpi (vetänyt mukanaan toiseen tarhaan, joka onneksi tyhjillään), luultavasti paarman/ampiaisen takia -> voinut siinä samalla astua huonosti/kolhaista itseään. Oik. jalka ei ollut lämmin ja mitään ei näkynyt.

Moni tuli harmittelemaan, että ei voitu startata ja yritti lohdutella. Tietenkin itseäni harmitti sama, koska ne kisat olisivat voineet olla meidän hyvä päätös täällä. Eniten kuitenkin ahdisti se, että syytä ei tiennyt. Tulipahan ainakin kokeiltua kisapaitaa ja muita uutuuksia. Postikin toi sopivasti perjantaina yli kuukauden matkanneen paketin, joka sisälsi kaikki meidän kisatarvikkeet - missä lie matkannut tämän ajan..lomaillut ehkä muissa maissa?


Barbi sai siis odotella hetkisen hevosautossa, kun toinen kyydissä ollut hevonen starttasi. Tämähän kävi hyvin B:lle, koska se sai syödä rauhassa heinää ja nukkua. Ajoin talli-kisapaikka-talli väliä varmaan yli 5 kertaa, kuskaten eri hevosia. Ainakin reitti tuli tutuksi ja paljon riitti tekemistä. Tallilaisilla meni kisat varsin hyvin ja sijoituksia tuli. Oli mukava olla kannustamassa ja auttamassa muita, vaikka itsellä ei mennytkään kuten olisi pitänyt. Päivän päätteeksi kylmäilin Been jalkaa ja laitoin yöksi linimenttiä. Sunnuntaina olin kuskaamassa yhtä hevosta kisoihin ja auttamassa, kun Tina starttasi. Tinallakin kisat meni varsin putkeen, 2 starttia ja 2 sijoitusta (la 1 sija, su 2 sija). Sunnuntai oli B:lla vp ja kylmäsin ainoastaan jalkoja. Ei  lämpöä, ei turvotusta.

Tänään olen aamusta lähtien ratsastanut kaikkia hevosia, jotka kulkivat varsin kivasti. Midnightin kanssa ollaan hyvin päästy laukkailemaankin ja se on todella kehittynyt nopeasti. Olen saanut itsekkin hyvää, positiivista palautetta, joka tietenkin on ollut ihanaa ja piristävää. Barbin juoksutin Tinan katsoessa ja se oli nyt parempi kuin la, mutta oikealle ei täysin "normaali". Toivotaan, että se on vain astunut huonosti ja tulee pienellä levolla taas normaaliksi..

Stressiä oli myös päivien aikana lisännyt ell. lähtötarkastus, joka oli saatava Barbille ennen torstaita, jolloin lähtö on. Tanskan eläinlääkärit ovat varsin erikoisia ja kuulemma kahden vuoden sisällä on kaikki mennyt todella vaikeaksi - varsinkin tälläiset tarkastusjutut.. Kuullessani tarkan lähtöpäivän hevosautonkuljettajalta mentiin heti nettiin tilaamaan aikaa, joka ei sitten meinannutkaan onnistua. "Kaikki päivät on olleet varattuja kesästä asti"... PANIIKKI. Miljoona ajatusta pyöri mielessä, "Eikö me päästäkkään nyt kotiin? Joudunko lähtemään ilman Barbia? Miten Barbi pääsee Suomeen nyt?" ja matka oli kuitenkin jo maksettu. Viikonlopun olin kunnon stressissä ja odotin kuumeisesti tätä päivää, jolloin Tina soitti sitten tuonne. Aika saatiin onneksi varattua keskiviikolle ja pystyi huokaisemaan helpotuksesta. Rahastustahan tuo tarkastus vain on, koska jos vietäisiin Bee omalla kopilla ei sitä edes tarvittaisi. Jeps.


Pakkaamisen olen tänään aloittanut - vaikea uskoa, että aika on mennyt näin nopeasti. Pakattavaahan riittää ja saa nähdä kuinka saan kaiken ahdettua mukaan, "Jännä nähdä". Huomenna luvassa aikainen nousu ja heppojen liikuttamista. Jos aikaa riittää, voisi sitä aloittaa myös kunnolla siivoamisen. 

Tarmokasta viikkoa!