lauantai 13. kesäkuuta 2015

Kuinka me ollaan kotiuduttu? (Sisältää koostevideon)

Ollaanko ihan hukassa vielä?
Onko tullut koti-ikävä?
Miten Barbi on sopeutunut?
 

Viikko ja kaksi päivää takana omaa aikaa Tanskassa, Barbilla vasta alle kolme päivää. Edelleen tuntuu välillä oudolta herätä aamulla ja todeta olevansa kaukana kotoa, toisessa maassa. Aluksi oli niin paljon uusia asioita opittavana, erilaiset tavat tehdä tallityöt, hoitaa hevoset, juoksuttaa, kengittää...lista voisi vain jatkua. Ensimmäiset päivät oli vaikeimpia, koska kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä. Oli puhuttava englantia, ei ymmärtänyt ollenkaan tanskaa ja päässä vain humisi. Ensimmäiset päivät kuljin mukana ja olin mukana tekemässä kaikkea samalla oppien tekniikat. Aina jonkin asian alkaessa askarruttaa avasin suuni ja kysyin - "Ei ole olemassa typeriä kysymyksiä".

Nopeasti sitä alkoi kuitenkin tottumaan puhua englantia ja alkoi ajattelemaankin englanniksi ( vaikeammalta tuntui vaihdella jatkuvasti kieltä). Hevosien nimien muistaminen on edelleen vähän haastavaa, mutta aika hyvin olen ne tänäänkin muistanut. Tanskan kieltä on alkanut vähän ymmärtää jo, mutta paljon, PALJON menee vielä ohitse. Tutun kuuloisen sanan kuullessa sitä havahtuu, mutta monesti ei osaa kiinnittää edes huomiota joidenkin puhuessa. Ihmiset tallilla ovat kaikki auttavaisia ja jokaisen kanssa on tullut juttuun. Hevoset ovat sitä luokkaa, että en ole vastaaviin monesti edes Suomessa törmännyt. Todella herkkiä ratsastaa ja liikettä löytyy. Täällä on myös muutama suloinen minihevonen, jotka toimivat paikan maskotteina. Maneesi ja kentät on molemmat hyviä ja niissä kelpaa kyllä ratsastaa!


Barbin saapuessa keskiviikkona illalla olin pakahtua onnesta. Itketti, nauratti ja tunteet vaan heittelehti puolelta toiselle. Barbin näkeminen kuljetusauton avautuessa, pystyi huokaisemaan helpotuksesta - Barbi oli viimein perillä. Autosta tullessaan oli Barbi jännittynyt ja väsyneen oloinen, toisaalta kuka nyt ei olisi väsynyt 24h reissaamisen jälkeen. Karsinaan päästyään meni se heti syömään ja kurkisteli omasta ikkunastaan. Viereisessä karsinassa oli yksi minihevosista ja sen kanssa Barbi näytti tulevan hyvin juttuun. Kävelytin Barbia maneesissa ja laitoin sen tavaroita jo vähän paikoilleen.

 Torstaina mennessäni tallille oli Barbi katselemassa ikkunasta ja pääsi tarhaan muiden hevosten lähelle. Laitumelle se ei päässyt, koska ennen sitä sille pitää tehdä matotesti - toivottavasti saadaan se pian tehtyä, jotta se pääsisi kunnolla laiduntamaan. Barbin tarhan vierestä kulkee alle 2m päästä juna säännöllisesti, johon Barbi onneksi tottui nopeasti. Ollessani putsaamassa tallia kuulin junan tulevan ja säntäsin katsomaan kuinka B reagoisi. Tämä seisoi ihan junaradan vieressä ja ei edes nostanut päätään junan mennessä ohi. Sopivasti junan tullessa toiseen suuntaan kuuluu siitä jarrujen ääni, joka välillä saattoi yllättää. Juoksutin B:n kevyesti maneesissa ja huomasi sen olevan vähän jäykkä, varsinkin oikealle. Se vertyi kyllä loppukohden ja vaikutti omalta itseltään.


Sää täällä on ollut  u p e a.  Aurinko on paistanut, ei juurikaan ole tuullut ja on voinut nauttia. Eilen mittari näytti reilut 20 astetta ja ratsastin Barbilla ensimmäistä kertaa. Barbi tuntui ihan hyvältä, aavistuksen jäykältä, mutta ei huonolta. Virtaa tuntui riittävän lämmöstä huolimatta...hmm. Pesin B:n treenin jälkeen ja tietenkin sen jälkeen oli vuorossa piehtaroimista. Tänään liikutin Barbin heti aamulla ja tein aavistuksen raskaamman treenin. Nyt se tuntui jo paljon vetreämmältä ja jumppailin sitä ympyröillä sekä väistöillä. Lopuksi tein muutamat vaihdot, jotka Barbi teki enemmän kuin mielellään. Treenin jälkeen pesin sen kunnolla ja menin syöttelemään sitä vihreälle.

 Koti-ikävää en ole ehtinyt kunnolla vielä potea - tietenkin välillä tulee ikävä perhettä ja ystäviä. Hommia kuitenkin riittää yleensä niin paljon, että ei ole aikaa alkaa miettimään liikaa asioita. Vielä en ole kerennyt mennä seikkailemaan Tanskan luontoon tai keskustaan, ellei muutamaa ajokertaa läheisessä keskustassa lasketa. Ollaan kuitenkin puhuttu muiden kanssa, että voitaisiin yhdessä mennä keskustaan ja muualle kiertämään.



Olen siis ihan nauttinut täällä olosta ja oppinut jo paljon pienessä ajassa. Oman hevosen saaminen tänne oli suuri juttu ja olihan sitä odotettu. Tällä hetkellä Tina on kisoissa koko viikonlopun, joten tehnyt töitä muiden kanssa ja liikuttanut heppoja. Innolla odottan Tinan valmennuksia, johon voin sitten B:n kanssa mennä. Pari kertaa olen jo menny muilla hepoilla Tinan ollessa kentän reunalla neuvomassa. Huomenna mahdollisesti teen jotain puomitöitä B:n kanssa toisella kentällä ja ratsastan pari hevosta ohessa. :)

Loppuun vielä pientä koostetta meidän päivistä B:n kanssa!
Linkki videoon

Ihanaa viikonloppua!

2 kommenttia:

  1. Voi vitsi, vaikuttaa niin kivalta (melkein täydelliseltä)! Minullekin tuli aikanaan työtarjous ulkomaille hevostallille, mutta se meni sitten päreiksi koulun takia :p olisihan se unelma olla jollain heppatallilla tekemässä töitä tai vaikka vaan pörräämässä ympäriinsä! :D ajatella, jos saisikin sitten vaikka vaan istua jonkun GP-ratsun selässä, huh! :)

    Tsemppiä sinulle sinne, sait muuten uuden lukijan :*

    -Siiri
    siirixo.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää paikka on kyllä osannut yllättää vain positiivisesti! Suosittelen lämpimästi, jos vain mahdollisuus joskus osuu kohdalle. :) Kiitos paljon ja tervetuloa joukkoon!

      Poista