sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Tästä sunnuntai ei voisi parantua

Täydellinen aloitus päivälle on ehdottomasti muutaman tunnin maastolenkki upeissa maisemissa.



Nousin aikaisin aamulla ja lähdin tekemään aamutallia Töysään. Pakkasta oli 3 astetta ja aurinko oli pitkästä aikaa noussut varhain ylös. Lähdin heti Essin kanssa maastoon ja kierreltiinkin siellä pari tuntia. Matkalla meitä vastaan tuli myös aikaisin liikkeellä oleva nainen, joka totesi hymy huulillaan: "Tästä sunnuntai ei voisi parantua". Vastasin hymyillen: "Niin, ei se kyllä voisi".

Suunnattiin hiekkamontuille, joille on matkaa tallilta noin 4km. Reissailtiin siellä ympäriinsä ja huomasin sen muuttuneen jonkin verran viime kerrasta. Nyt siellä oli enemmän hyppyreitä ja isompia kivikasoja. Laukkailtiin muutama ylämäki ja nautiskeltiin maisemista. Lähdin tutkimaan tietä, jonka huomasin hetken kuluttua johtavan umpikujaan. Käännyttiin takaisin ja jatkeltiin seikkailua. Kiire meillä ei ollu mihinkään ja siksi otettiinkin aikamme rämpien hiekkatietä. Essi oli rento, se ei pelännyt erilaisia pressuja tai kivikasoja. Matkan aikana se hikosi jonkin verran, mutta nyt se ei ollenkaan hätäillyt. Harmittavaa oli, että meillä ei ollut nyt ketään kuvaamassa meitä. Kuvasin kuitenkin muutaman pätkän matkan aikana, jotta pystyisin näyttämään teillekkin kuinka nätit maisemat meillä oli. :) Kypäräkamera alkoi matkan aikana houkutella lisää, kuvaaminen olisi sitten paljon helpompaa hevosen selästä.

Kello oli melkein 11, kun palattiin takaisin tallille ja Essi pääsi Primin luokse pihalle. Tallille noin viikko sitten tullut varsa on kotiutunut hyvin ja vaikuttaa varsin mukavalta pojalta. Päivällä lähdin Ollille ja ratsastin Pojun ensimmäiseksi. Tein hyvän koulutreenin ja sain huomata sen tulleen jälleen nopeammaksi ja väistöt sujui hyvin. Sen jälkeen kipusin Pulmun selkään ja päätin tehdä ihan normaalin koulutreenin. Kesken käyntityöskentelyn täyttyi maneesi ja Pulmu säikkyi muutamaa hevosista. Välillä se jännittyi ja meinasi vetää itsensä suoraksi, mutta sain sen nopeasti takaisin kuulolle ja rennoksi. Sirkulla menin maastoon ja suunnistettiin kännykän taskulampun kanssa. Sirkku ei välittänyt pimeydestä ja se sujui hyvin eteen.

Lopuksi menin Barbin kanssa maneesiin ja juoksutin sitä aluksi liinassa, sitten päästin sen vapaaksi. Aikamoisia pomppuja sieltä taas tuli, mutta hyvä vain, että se saa välillä riehuakkin. Aivan lopuksi päätin kokeilla saisinko Barbin ravaamaan perässäni/luokseni sen ollessa vapaana. Alkuun se löntysteli perässä ja ei pitänyt mitään kiirettä. Kehuin sitä aina sen aloittaessa ravaamaan ja kappas - muutaman kerran jälkeen se jo tajusi mitä hain. On se kyllä aika fiksu muksu.

(Linkki videoo, pahoittelen musiikin  loppumista kesken.)

Huomenna alkaakin jo joulukuu ja samalla avautuu ensimmäinen joulukalenterin luukku! Vähän jännittää kuinka tulen selviämään päivittäisestä postaamisesta, mutta onneksi olen jo tehnyt muutaman luukun valmiiksi. Aamulla kannattaa tulla katsomaan mitä luukusta on tullut :)

2 kommenttia: