sunnuntai 31. elokuuta 2014

Miten on meidän viikko mennyt?

Hei!
Meidän viikko on kulunut nopeasti tai ainakin siltä se on tuntunut.
 Maanantaista perjantaihin olin tallilla töissä, heräsin viideltä ja lähdin ennen kuutta tallille. Aikaisista aamuista johtuen olinkin monesti jo ennen yhdeksää todella väsynyt ja menin ajoissa nukkumaan. Postista on myös saapunut viikon aikana KL-takki, ratsastushousut, uudet ratsastussaappaat (kisoihin/paremmiksi kengiksi), 2 plastrongia ja toiset nivelet Barbille.

Maanantaina oltiin Jutan estevalmennuksessa, joka meni Barbin osalta hyvin, mutta itseeni en niinkään ollut tyytyväinen. Tein liikaa pidätteitä ja alkuun tuntui, että eihän tästä tule yhtään mitään. Barbi kuunteli tarkasti ja teki kirjaimellisesti kaiken mitä siltä pyysin. Mentiin tunnilla enimmäkseen pieniä esteitä ja treenailtiin kääntämistä. Vasta aivan lopuksi tulin muutaman kerran hieman isommilla esteillä. Niissä rytmi oli jo parempi, mutta en vain osannut luottaa Barbiin tai itseeni kunnolla. Toin okserille alkuun lähelle ja en vain uskaltanut sujua sitä hyvää rytmiä. Lopuksi alkoi etäisyydetkin osua kohdilleen ja toin B:n paremmin esteille. Silti mieltä vaivasi omat mokat ja en jotenkin osannut keskittyä kunnolla.



Muina päivinä menin Barbilla kentällä niin puomien kanssa kuin ilmankin. Barbi on ollut jotenkin laiskahkon oloinen, joka saattaa johtua vähennetystä kauramäärästä. Olen treenaillut väistöjä, vastalaukkoja, laukanvaihtoja ja puomien kanssa samalla etäisyyksiä. Laukkapuomit on olleet useasti käytössä ja Barbi on osoittanut tykkäävänsä niistä. On myös hauska huomata, kun Barbi saa 'ahaa-elämyksen' esimerkiksi sarjavaihtoja tehdessä. Alkuun se saattaa olla vähän kysymysmerkkinä, mutta tajutessaan kunnolla tehtävän, se toimii kuin ajatus! Oma puhelimeni päätti myös vaihtaa näyttönsä värin vihreäksi. Silmät eivät tästä kovin tykkää ja ei kovin kauaa voikkaan näyttöä tuijottaa. Tästä johtuen laitoinkin uuden puhelimen tilaukseen ja innolla odotan sen saapumista!


Tänään menin liikuttamaan Barbin kentällä päivällä. Ennen Barbin hakemista laitumelta, otin hepoista muutamia kuvia. Päätin tehdä vähän rankemman koulutreenin ja äiti tuli kuvaamaan meidän menoa. Alusta asti oli Barbi mukavan vireä ja keskittyi. Alkuun annoin sen mennä pidempänä ja hyvän verkan jälkeen aloin kokoamaan ja vaatimaan siltä enemmän. Tein paljon väistöjä ja avoja, joissa Barbi yllätti positiivisesti. Se liikkui eteenpäin, eikä kertaakaan kyseenalaistanut sivulle vieviä apujani. Laukassa väistöt sujuivat ja päätin tehdä muutamia vaihtoja. Barbi liioitteli vaihdoissa ja nousi todella paljon ylös. Vaihdot paranivat toistojen myötä, mutta tällä kertaa eivät ne onnistuneet sarjoina yhtä hyvin kuin esim. pari päivää sitten. Treenasin hetken myös vastalaukkoja, joissa B toimi hyvin. Noin tunnin treenin jälkeen oli Barbi aivan hikinen ja väsynyt. Kylmäsin sen jalat ja putsasin hiet pois. Sitten loimi vain päälle ja takaisin ulos. Barbi meni välittömästi piehtaroimaan pari kertaa ja muut hepat saapuivat moikkaamaan sitä.


Huomenna onkin luvassa Barbin kanssa valmennus!

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Lentäviä kenkiä ja monia kuvia!

Neljän kengän kanssa matkaan, kolmen kanssa takaisin..



Tänään lähdettiin kolmen aikoihin tallille tekemään tallityöt ja liikuttamaan hevoset. Päätettiin tutkia läheinen polku (peltotie), joka kulki muutaman pellon välistä. Yksi pelloista olisi ollut käytettävänä, mutta ollessa epäselvää mikä niistä se oli- päädyttiin vain menemään polkua edestakaisin. Aluksi vain kävelin ja sitten ravailin tovin. Ennen pois lähtöä päätin antaa Essin laukata ylämäen ja sehän laukkasi. Huomasinkin pian, kuinka vieressä lenteli kenkä meidän ohitse ja iskeytyi pellolle. Se voitti 'kisan', Essi hävivi. Napattiin kenkä matkaan ja suunnattiin pian takaisin tallille- yksi kenkä köyhempänä. Äiti otti videolle juuri tämän viimeisen laukan, koostena video ei kovin kauaa kestä. Essin kanssa on aina niin helppoa vain lähteä maastoon, koska yleensä se on niin luottavainen (toki poikkeuksia on välillä).


Laitoin Barbille kouluvarusteet päälle ja sillävälin äiti lanasi kentän. Menin pitkän alkuverkan ja tein lukuisia väistöjä alussa käynnissä, sitten ravissa. Pyydin Barbilta nyt hieman enemmän ja alkuun sen keskittyminen meinasi herpaantua hurjan estetolppakasan takia, joka kentän reunalle oli ilmestynyt. Siinä kohtaan se jännitti koko kroppansa ja silmät oli ihan pyöreinä. Monien toistojen jälkeen alkoi rentous tulla myös siinä kohdassa. Pyrin koko ajan ratsastamaan Barbia hyvin apujen väliin ja tein paljon töitä myös avotaivutuksessa. Minusta meno ei tuntunut välillä yhtään hyvältä, mutta äiti sanoi sen näyttäneen silti hyvältä. hmm. Äiti otti kuvia noin keskivaiheella treeniä, jossa Barbi oli vielä vähän hukassa. Lopuksi tein laukanvaihtoja ja vastalaukkoja, molemmat sujuivat hyvin! Kylmättiin jalat ja vietiin sitten hepat takaisin ulos. Barbi oli niin väsynyt ja jäi katoksen alle nukkumaan.
Pahoittelen kuvien vähän huonompaa laatua. 
Könötys



Ennen hevosien sisälle hakemista otin niistä kuvia laitumella, jälleen. Barbi söi tyytyväisenä heinää, kun Primm ja Essi pistivät käyntiin oman shown. Aluksi ne söivät rauhassa, tultivat moikkaamaan ja lähtivät sitten laukassa toiselle laitumelle (käytössä niillä muutama tällä hetkellä). Napsin paljon kuvia, Essi oli korvat tötteröllä ja selvästi tiesi, että juuri häntä kuvattiin. Sää oli silloin vielä hyvä, Barbilla ratsastaessa iski sopivasti sadekuuro päälle.

Niin puhdas hevonen!
Primm yritti saada Barbia tulemaan mukaan...

...mutta päätyi laukkaamaan yksin tarhaan

Huomenna Barbin kanssa valmennukseen!

perjantai 22. elokuuta 2014

Rauhallinen kuvaustuokio


Menin tänään päivällä kuvaamaan heppoja laitumelle. Tallille mennessä oli jokainen tosin tarhan puolella, Barbi katoksen alla oleskelemassa. Kävelin kameran kanssa laitumelle ja perässä tallusti kaikki kolme neitiä. Olin laittanut pitkän putken, jonka kanssa oli pahempi kuvata jokaisen änkiessä aivan linssiin kiinni. Kuinka niin linssiluteita? Jouduinkin välissä ottamaan käyttöön lyhyemmän putken ja tulihan niitä kuvia taas riittävästi.



Pikkuisia ötököitä oli hirveän paljon ja kärpäset pörräsivät heppojen silmien ympärillä. Katselin vain hymyssä suin, kun Essi ja Primm rapsuttelivat toisiaan. Toinen 'pariskunta' tuli myös katsomaan mitä oikein kyykiskelin kameran kanssa. Omg (kyllä, se on sen nimi) piteli päätään jatkuvasti Pojun selän päällä ja tunnelma oli rauhallinen. Primm oli erityisen kiinnostunut kamerasta ja änki turpansa siihen useaan otteeseen. Essikin monesti vain alkoi puhaltelemaan niskaani kuvatessani Barbia.



Hetken kameran kanssa säätämisen jälkeen menin talliin putsaamaan kaikki karsinat. Barbi tallusti takaisin katoksen alle ja Primm ja Essi jäivät norkoilemaan laitumelle. Jokaisen hevosen karsina on kyllä niin erilainen ulkonäöltään. Essi esimerkiksi on hyvin järjestelmällinen karsinansa suhteen. Sen vessa on karsinan oikeassa reunassa ja missään muualla ei ole mitään likaa. Sen takia ei karsinan putsaamiseen menekkään kauaa, kun ei tarvitse noukkia yksinäisiä kikkareita. Primm sekoittaa puolestaan aivan kaiken karsinassa, se nakkelee heiniä jokapuolelle ja karsinaa on paljon raskaampi siivota.





Illalla mentiin tekemään iltatallia ja liikutin hevoset. Menin ensimmäiseksi Barbilla ja olin tehnyt kentälle pienen 3 esteen innarin. Jumppailin Barbia paljon ja innari sujui hyvin. Välillä se ei tosin meinannut kunnolla keskittyä, koska siitä oli hyvin pelottavaa, kun äiti heilui laitumen puolella. Kentän päädyssä se meinasi jännittyä, mutta lukuisten väistöjen ja toistojen jälkeen, alkoi rentous palata. Loppuravien jälkeen päätin mennä sen kanssa vähän 'maastoilemaan'. Mentiin laitumien vieressä olevaa tietä pitkin, jota kautta menen maastoonkin. Kertaakaan Barbi ei kyseenalaistanut sitä, pitääkö nyt mennä eteenpäin vai ei. Talliin päästyä kylmäsin jalat ja nousin Essin selkään. Tein alkuverkan kentällä ja tulin innaria muutaman kerran. Essi on niin varma, että innari meni helposti. Lopuksi menin maastoon puoleksi tunniksi ja annoin sen laukata pitkällä suoralla. 



Ihanaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Ajatusten keräilyä ja treenausta

Viime viikonloppuna pidettiin meidän lähellä Tuurissa ensimmäistä kertaa 'Miljoona Hevonen' kansalliset estekilpailut, jotka kestivät 3 päivää. Me oltiin vain kahtena ensimmäisenä päivänä paikalla ja kisoista tuli mukana yksi ruusuke, kokemuksia ja paljon ajatuksia. Kisat eivät menneet suunnitelmien mukaan, mutta eihän ne monesti menekkään. Kisapaikka oli huikea ja kisat olivat muutenkin hyvin järjestetyt! 



^Barbilta purettu juuri letit luokan jälkeen

Torstaina tein tosiaan heppojen liikutuksen jälkeen molemmille sykeröt. Normaalisti ompelen ne kiinni, mutta nyt aikaa säästääkseni käytin vain kuminauhoja. Olin aika myöhään tallilla, koska tehtävänä oli vielä iltatallikin ja varusteiden putsaaminen. Perjantaina lähdettiin 9 aikaan laittamaan kamoja kasaan ja samalla tehtiin aamutalli. Paria sykeröä jouduin parantamaan, mutta muuten ne oli ihan hyvin pysynyt! Matkaan kului n. 10 minuuttia ja oltiinkin ajoissa perillä. Sää oli ailahteleva, välillä satoi todella lujaa ja sitten alkoikin aurinko paistamaan.

Ensimmäiseksi oli luvassa Essillä 90cm ja rata oli helppo. Essi oli aika samanlainen, kuin se oli meille tullessaan. Todella jännittynyt ja kuuma, kuskin pidätteet ei aina meinanneet mennä perille. Se tuntui aika mahdottomalta ja imi suurella voimalla esteille. Verkassa se teki pitkästä aikaa pari 'delfiinihyppyä', eli ennen estettä rykäisi voimalla eteenpäin, kuin hypäten ilmaa. Radalla se lähtikin voimalla jo ykköstä kohti, yritin vain saada sitä malttamaan. Kakkoselta kolmos okserille tullessa pidäte sitten todella meni perille ja Essi pysähtyi. Loppu radalla ei ongelmia, muuta kuin hyvin kuuma hevonen. Tulos 4vp, 27/50sij. Ei siis mitenkään onnistunut rata, mutta eihän sille mitään voinut. Pestiin hiet ja laitettiin Essi koppiin, ottaen samalla Barbi pois sieltä.


Barbilla mentiin myös vain yksi luokka perjantaina, 105cm. Barbi oli aika energinen jo verkassa ja teki hurjana pari hypähdystäkin. Radalla odottaessa pelkäsi Barbi alkuun hirveästi keskellä kenttää olevaa telttaa. Teltta oli sarjan vieressä ja sain Barbin onneksi siinä rauhoiteltua. Radan alussa Barbi ei jotenkin meinannut keskittyä ja kiinnitti huomionsa enemmänkin ihmisiin ja kentän laidalla oleviin esineisiin. En ratsastanut rataa hyvin, ratsastin aivan liikaa taaksepäin. Barbi tuli muutamalle esteelle aika lähelle, mutta suoritti hyvin ne. Tulos 0vp, 4sija. Radan jälkeen sai halutessaan hypätä siellä olevan vesihaudan (pitkävesi), jota mietinkin ennen rataa, hyppäisinkö vai enkö. En ollut kellään ennen hypännyt vettä ja lisäksi Barbi on alussa kammoillutkin vesiesteitä. 'Miksei' ajattelin ja suuntasin esteelle. Noh, olin sujumassa, mutta olin itse aivan liian epävarma, jonka Barbi kyllä huomasi. Se jarrutti parisen metriä ennen estettä ja minä komeasti menin maahan. Nauratti, oma syyni se oli ja hyvänä puolena on, että en sentään veteen mennyt. :D Talutin B:n pois radalta hymyillen, tarvitaan molemmat vain treeniä vedelle.



Radan jälkeen mentiin kopille ja purin sykeröt, pestiin hiet ja otettiin varusteet pois. Sitten kuulin, että pääsen palkintojenjakoon, josta olin yllättynyt. Oltiin kuitenkin menetetty paljon aikaa sillä, että olin himmaillut ja tuonut lähelle. Nollia oli kuitenkin todella vähän, mikä oli aika yllättävää. Nopsaan varusteet takaisin päälle ja kentälle, Barbi käyttäytyi jälleen todella hienosti.

Lähdettiin melkein heti viemään heppoja tallille, jossa kylmättiin molempien jalat ja vietiin laitumelle. Barbi tyytyväisenä ravaili syömään heinää ja piehtaroi hiekassa. Putsailin joitain varusteita jo valmiiksi ja laitoin tavaroita järjestykseen. Illalla kävin katsomassa perjantain viimeisen luokan ja suuntasin sen jälkeen tekemään iltatallia. Laitoin Barbille takasiin yöksi arnikaa ja lämpösuojat, samoin Essille.

Lauantaina lähdettiin taas samoihin aikoihin kisoihin, nyt vain Barbi mukana. 110cm rata oli kivan oloinen, ei mitenkään erikoisen hankala. Verkassa Barbi oli super ja hypyt oli onnistuneita. Radalla huomasin omien ajatuksieni harhailevan aivan liikaa, miksi? Ykköselle tuli hyvä hyppy, etäisyys oli oikea ja tempo hyvä. 2-3 linjaa itse katselin tyhmänä ja lähetin Barbin kauempaa pystylle. Okserille olisi tullut hyvä sujuva 4, mutta otin vain kiinni vaikka olisi saanut sujua. Fiilikset eivät kovin korkealla olleet tuon radan jälkeen.

120cm ennen Barbi sai odotella reilun ajan kopissa, koska välissä oli muutama luokka. Ennen rataa mietin vielä aionko sitä edes startata, koska tuntui, että en itse ollut yhtään 'vireessä'. Tässä vaiheessa olisi pitänyt vain jättää rata välistä. Kiersin silti radan ja yritin saada itseäni rentoutumaan. Verkassa Barbi tuntui hyvältä, mutta säädin liikaa. Rata menikin sitten plörinäksi omien mokieni (lue: hissutteluiden) takia ja ei mitään suoritusta saatu. Lankkupysty koitui kohtaloksi, koska itse himmasin siihen, vaikka siinä kohtaa olisin vain saanut olla rennolla kädellä ja pohje kiinni. Otin kuitenkin kädellä kiinni ja hissuttelin. Menin lankkupystyn vielä kerran, koska halusin Barbille siitä hyvän fiiliksen. Hyvin se sen hyppäsi, heti kun itse olin tekemättä mitään. Barbi hyppäsi muutenkin ilmavaralla ja puomit ei tosiaan kolissut, jos vain olisin antanut sen tehdä työnsä niin ei olisi ollut mitään hätää. Jossittelu on kuitenkin turhaa, mokista pitää vain oppia.

Pakattiin tavarat ja laitettiin Barbi koppiin. Matkalla mietin mitä oikein tekisin, koska olin hyvin pettynyt itseeni. 'Pitäiskö mun tosiaan luovuttaa?' ajatus kävi mielessä, mutta siinä kohtaa teki mieli vain potkaista itseä. Enhän mä saa luovuttaa? Kovaa työtä, treeniä ja ankaraa, kehittävää kritiikkiä. Sitä kaipaan nyt ja aion saavuttaa sen mitä haluan. Hevonen osaa, enää minun tarvitsee antaa sen tehdä työnsä. Nyt kaikki panostus meneekin käsiin, nuo jo kauan ollut ongelma. Miten vaikeaa onkin olla tekemättä yhtään mitään. Treeneissä on kaikki alkanut jo sujumaan paremmin, enää sama fiilis pitää saada kisoihinkin. Päätin kuitenkin, että ennemmin ei mennä estekisoihin, kun on oikeasti hyvä tunne ja luotto mennä sinne. Sunnuntaina tuli lähinnä mietittyä kaikkea, pääkivun kanssa. Illalla tein iltatallin ja liikutin molemmat hevoset. Barbilla tein palauttavan treenin ja Essillä menin paljon väistöjä.

Kuvat c) Pauliina N. viimevuoden joukkuemestaruuksista
Kiitos vielä kuvista! 

“There is no failure except in no longer trying.” - Elbert Hubbard

Maanantaina olin tallilla töissä aamulla ja illalla mentiin kouluvalmennukseen Barbin kanssa. Matkalta poimittiin kyytiin Veera ja Sarma, josta on tullut Barbille hyvä kaveri. En ollut hetkeen käyttänyt Barbilla koulusatulaa, mutta olihan se mukavaa palata siihen istumaan. Tunnin aluksi työskenneltiin käynnissä ja haettiin hyviä askeleita. Tultiin ravissa väistöjä ja pääty-ympyröillä laukkailtiin. Barbi oli kivan tuntuinen, alkuun väistöissä se meinasi olla hidas ja sipsuttaa ns. jalat edellä ja muu kroppa jossain muualla. Sain ruveta kunnolla ratsastamaan sitä ulko-ohjan ja sisäpohkeen väliin. Sen olemus ja askellus muuttui välittömästi! Barbi kantoi itsensä paremmin ja muutenkin ero tuntui selkäänkin huomattavalta. Lopuksi mentiin vastalaukkaa keskiympyrällä ja Barbi vaihtoi vain kerran molemmissa suunnissa laukan, kun oma paino siirtyi liikaa sisäpuolelle. Alkuun taivutin hieman extraa ulospäin, mutta lopussa pienensin taivutuksen minimiin. Siinä huomasi kuinka Barbi onki  kehittynyt vastalaukoissa! Alussa, kun ei vastalaukat onnistunut sitten millään.

Tiistaina 
olin tallilla aamusta taas töissä, samoin tänään. Illalla menen tekemään iltatallia ja samalla liikutan hevoset. Koin eilen päivällä kunnon Ahaa-elämyksen löytäessäni Fb:ssä viestien 'muut' kansion. Jos siis olet joskus sinne laittanut viestiä, niin nyt tiedät syyn miksen ole vastannut..en ole tiennyt koko kansion olemassaolosta. heh. Mm. Pauliinan kuvat löysin sieltä vasta nyt ja siksi laitoinkin näin myöhässä ne esille. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikös se niin ole.




Postausaiheita voi myös heitellä, koska nyt minulla voisi olla 
vielä hyvin aikaa niitä toteuttaa!