torstai 31. heinäkuuta 2014

"Sun täytyy vain luottaa siihen, kyllä se osaa"


Meidän viikko on mennyt hyvin treenatessa, 'ei tuloksia ilman töitä.' Edellisessä postauksessa sanoin maanantaina olevan kouluvalmennus, olin väärässä. Olin pakannut silloin koulusatulan mukaan ja valmistautunut koulutreeniin. Kuitenkin perillä ollessa tajusin, että ei hitsi..nythän onkin estevalmennus (Maanantaisin vaihtelee koulun ja estetreenin kanssa). Onneksi kuitenkin sain lainalle satulan, joka istui Barbilla todella hyvin. Valmennus sujui hyvin, Barbi oli kivan tuntuinen ja tehtävät ei tuntuneet vaikeilta. Oma käsi on muuttunut nyt paljon paremmaksi, enkä ole ottanut niitä 'vielä yksi' pidätteitä. Nyt, kun en tukeudu ohjiin on ylävartaloa kontrolloitava enemmän.

Barbi on yleensä todella mukava ratsastaa ja ikinä ei ole ollut päivää, jolloin ei vain haluaisi jatkaa loppuun. Kuitenkin tiistaina tuntui, että Barbi ei millään voinut keskittyä töihin. Paarmat härnäsi (kunnon myrkytyksestä huolimatta) ja laitumella oli Barbin mielestä jokin mörkö. Laukassa ja ravissa se oli jännittynyt ja ei meinannut yhtään alkaa kulkemaan kunnolla, rennosti eteenpäin. Lukuisten volttien, väistöjen ja avojen jälkeen alkoi ääni kellossa muuttua. Mörkö oli lähtenyt ja paarmatkin antaneet meidän jahtauksessa periksi. Reilu tunti meni yhteensä, mutta olen tyytyväinen loppuun. Barbi kulki rentona ja käytti selkäänsä, laukassakin meno oli normaalia.
^Yksi kylmäyssuoja keritty vasta laittamaan jalkaan..hah

Eilen Jutta piti meille yksityisvalmennuksen illalla, josta olen enemmän kuin kiitollinen. Ajateltiin, että olisi hyväksi ennen kisoja päästä kunnolla hyppäämään hieman isompaakin. Maneesissa oli yksi yhden laukan sarja, pysty (alla 2 vesipressua) ja okseri. Alkuun tulin yksittäisenä okseria ja pystyä, sitten aloin tulemaan pieniä ratoja. Keskityin koko ajan vain siihen, että annoin Barbille työrauhan. Kuten Jutta sanoi "Sun täytyy vain luottaa siihen, kyllä se osaa". Niinhän se osaa, joskus on vain niin mukavaa säätää. Hypyt olivat hyviä, välillä vain kriiseilin oman asentoni kanssa, koska tuntui, että oma jalka heitti liikaa sarjalla. Barbi meni niin hyvällä fiiliksellä, että minun tarvitsi vain näyttää este-pitää rytmi-pitää jalka lähellä ja antaa sille rauha. Lopuksi esteet oli n. 120cm. Jutalta sai taas hyviä neuvoja ja tsemppauksia. Onni on, kun on hyvä valmentaja auttamassa!


Valmennuksen jälkeen oli Barbi hikinen ja pesin sen nopeasti ennen lastaamista. Kylmättiin jalat ja takaisin tallille päästyä vietiin hevoset pihalle. Ne olivat päivällä tuotu sisälle lepäämään ja Primm nukkuikin pitkältään karsinassa. Annettiin ruuat ja kuskattiin hepat ulos. Matkalla kotiin alkoi taivalla välkkymään ja pian satoikin kaatamalla vettä. Juotiin kotona kahvit ja reissattiin takaisin tallille hakemaan hepat sisälle. Jyrinä ei meinannut loppua ja kuulemma monessa paikkaa oli sähköt katkeilleet. Heppojen päästyä sisälle loppui sadekkin, päätettiin kuitenkin jättää ne sisälle kuivattelemaan. Barbi ei alkuun olisi halunnut poistua tarhassa olevasta suojasta sateeseen, kuinka niin neiti?


Tänään teen palauttavan treenin Barbilla, puomitreenin Essillä ja huomenna Barbin kanssa suht. kevyt koulutreeni. Lauantaina ja sunnuntaina ollaankin kisoissa, toivottavasti ei tule se 30 astetta lämmintä..

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Mökkeilyä ja treeniä

Viime viikon lauantaina hepat oleskelivat kaikki tarhoissaan, vaikka Primm ja Essi olisivat päässeet laitumellekkin. Vein niille ruuat ja laitoin sitten Barbin valmiiksi ja menin kentälle ratsastamaan. Treenailin laukanvaihtoja ja siirtymisiä, Barbi oli sopivan vireä ja työskentely oli helppoa. Vein Barbin tarhaan ja avasin sille portin laitumelle.

Essi vain tuijotti, kun olin vienyt Barbin omaan paikkaansa. Se tuli heti vastaan portille ja päätinkin mennä ilman varusteita kentällä. Treenasin omaa vaikuttamistani Essiin ja pyrin karsimaan turhat liikkeet itseltäni pois. Essin ilmeestä huomasi heti, jos oma painoni siirtyi liikaa jommallekummalle puolelle. Se kuunteli tarkkaavaisesti ja kääntyi heti, kun siirsin omaa painoani ja pohkeitani. Laukassa se oli todella tasainen ja pystyin helposti tekemään voltteja ja siirtymisiä, ilman naruun koskemista. Olin  omaan asentoonikin tyytyväinen, pystyin olemaan hyvin paikoillani ja häiritsemättä Essiä. Treenin jälkeen lähdin maastoon ja kiersin pienen lenkin, johon meni reilu 20 minuuttia. Essi käyttäytyi hyvin ja säästyttiin paarman puremilta melkein kokonaan.


Muina päivinä olen mennyt kentällä koulu-/puomitreenejä, yhtenä päivänä annoin molemmilla olla vapaa, koska oli todella lämmin. Ollaan Essin kanssa löydetty lukuisia uusia maastolenkkejä ja niitä on ollut kiinnostavaa tutkia, aina kun ei tiedä minne tie vie. Tiistaina löydettiin hyvä hiekkatie, jossa annoin Essin sitten kunnolla laukata. Se oli niin tohkeissaan ja huomasi miten se nautti. Jarrutkin toimivat hyvin, eikä Essi ollut moksiskaan käyntiin siirtymisestä. Paarmat vaan oli iso ongelma, koska ne olivat välittömästi kimpussa.



(Innostuin yksi päivä tekemään pienen koosteen Barbista, jonka laitoin omalle kanavalleni. Jos haluat pysyä menossa mukana, käy toki tilaamassa kanava! Joskus saatan laittaa videoita sinne, joita en sitten blogiin lisää. )

Perjantaina oli tallilla junnupäivä, jossa toimin yhtenä ohjaajista. Päivän aikana ajettiin kärryillä, oli mahdollisuus vikeltää ja oli erilaisia tehtäviä. Vaikka aurinko porottikin, oli päivä todella mukava. Illalla oltiin estevalmennuksessa Barbin kanssa, lämpö ei nyt ollut esteenä. En ollut hetkeen hypännyt Barbilla, mutta Barbilla oli silti juuri sopivasti imua esteelle. Aivan alkuun meinasin ottaa sen liian pieneen laukaan, mutta meno parani koko ajan. Tultiin kaarevaa linjaa kahta pystyä, joiden ympärille tehtiin voltti. Lopussa voltti jäi pois ja mukaan tuli pari estettä lisää. Annoin Barbin tehdä rauhassa työnsä ja hypyistä tuli hyviä. Kuten Jutta sanoi, Barbi oli juuri sen näköinen 'Tän mä osaan!". Viimeisenä tulin okseria hieman isompana ja meno pysyi tasaisena, piti vain olla tekemättä mitään. Olin valmennukseen tyytyväinen ja Barbi ei kovin hionnutkaan.


Lauantaina lähdettiin heti päivällä ajamaan kohti Leppävirtaa ja siellä sijaitsevaa mökkiä. Menin heti uimaan perille päästyä ja nautin hyvästä kelistä. Olen aina rakastanut tuolla mökillä olemista ja sunnuntaina en olisi edes halunnut lähteä pois. Monesti kerkesin lyhyestä ajasta huolimatta käymään uimassa ja tutkimassa polkuja. Hepat oli kuitenkin hoidettava ja lähdettiin kohti kotia.


Perunavaras

Eilen illalla saavuttiin kotiin ja mentiin tekemään iltatalli. Juuri meidän mennessä tallille alkoi jyrähdellä ja taivas täyttyi tummemmilla pilvillä. Kaksi sateenkaarta oli vierekkäin ja näky oli kaunis. Hevoset olivat päivällä olleet sisällä lepäämässä ja pääsivät yöksi taas ulos. 




Tänään mennään kouluvalmennukseen Barbin kanssa!

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Kameran molemmilla puolilla //*kuvapommi*


Olen ollut jo muutaman päivän serkkujeni luona ja sinä aikana olen ollut niin kameran edessä kuin takana. Äiti on liikuttanut hevosia, maanantaina molemmilla oli tosin vapaa. Eilen oli päivä aamusta hyvä ja päätettiin ottaa kuvia pellolla ja pihalla. Itse olen aina tykännyt kuvattavana olemisesta, varsinkin kun voi oikeasti vaikuttaa millaisia kuvista tulee. Ensin olin sitten mallina ja pelleiltiin vähän, aurinkokin päätti näyttäytyä. Sitten auringonpaisteen peitti pilvet ja alkoi järkyttävä kaatosade. Siinä vaiheessa oli pakko siirtyä sisälle ja nauraa kuvaussession tuloksille.


Yksi syistä serkkuille menemiseen oli myös se, että minua pyydettiin ottamaan rippikuvia. Sääennuste illalle ei ollut kovin lupaava, mutta päätettiin silti ottaa kuvat laitumella. Aloitellessani kuvaamaan iski rankkasade ja mustat pilvet levisivät taivaalle. Ne kuitenkin toivat erikoista tunnelmaa ja vaalea hevonen näytti hyvältä tummaa taivasta vasten. Muistikortti vain paukkui, kun kuvia tuli niin paljon! Olen itse kyllä suhteellisen tyytyväinen saamiini otoksiin ja niin oli myös kuvattava. Kukapa kuvaaja ei olisi tyytyväinen, kun kuvattavana on kaunis hevonen ja nätti tyttö. Mitkä kuvat ovat sinun suosikkisi? 

Sotahuuto!

Illalla käytiin vielä rannalla nautiskelemassa, en vaan voi sanoilla kuvata kuinka rakastan kesää. Mansikoita on syöty ja pyöräilty metsässä. Videoita ja kuvia on kamera täynnä ja uskoisin niitä tulevan vielä paljon lisää! Tänään lähden päivällä takaisin Essin ja Barbin luokse, suunnitelmissa olisi tehdä kentällä puomitehtäviä.


On pitkä kuuma kesä
ja mä aion elää sen,
en jää paikoilleni
en nyt jää

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Ei voittoa, mutta hyvä mieli

"Annan niin kauan kun sillä on välii
Kävi miten kävi voittajat ei pelkää hävii"



Ei tuotu mukana tällä kertaa kisoista ruusukkeita tai palkintorahoja. Mukaan kuitenkin tarttui hyviä kokemuksia ja lisää kilometrejä niin auton, kuin estemittariin. Lähtö Kokkolan alue-estekisoihin alkoi 6 jälkeen, Barbi valmiiksi ja traikkuun sisälle. Essi ja Primm askelsivat tyytyväisenä laitumelle, Essi tosin käyttäytyi kuin ylväs ori, kiitos kiiman.

Matkaan kului melkein 3 tuntia, mutta ilma oli silloin vielä sopivan lämminkin. Oltiin ajoissa perillä ja kerkesin hyvin tutustua rataan ja kisapaikkaan. Ensimmäiseksi huomasin kentän, jolle tuskin maltoin odottaa pääseväni. Ihanaa, kun oli kunnolla tilaa laukkailla ja esteetkin näyttivät hyviltä. Rata 100cm:ssä oli aika yksinkertainen, siinä oli paljon mahdollisuuksia kikkailla teillä. Otettiin Barbi pois kopista ja äiti kävelytteli sitä ennen kuin nousin selkään.Verkassa hyppäsin pari kertaa pystyn ja okserin ja menin sitten radalle. Radalla hypyistä tuli hyviä, välillä huomasin pidättäväni liikaa, mutta korjasin sen välittömästi. Tulos 0vp, 12/29sija. En tehnyt pieniä teitä, joka vähän harmitti myöhemmin. Olisin voinut myös mennä isommalla tempolla, mutta pääasia oli puhdas rata! Barbi oli niin innoissaan ja vireänä.

Barbi joi jälleen hyvin kisapaikalla, onneksi.
Ennen 110cm rataa oli välissä kaksi luokkaa, joten otettiin Barbilta varusteet pois. Barbin blingi otsapanta oli alkanut vähän hajota, timanttinauha oli irtoamassa nahkaosasta. Oltiinkin ajateltu kisapaikalla päivän päätteeksi katsoa uutta, mutta Barbihan päätti puuttua asiaan. Barbi oli tyypilliseen tapaansa aivan rentona kopin luona ja melkein nukkui. Yhtäkkiä se nosti päätään ja otsapanta osui jotenkin kopissa olleeseen tappiin ja hajosi.  Siitä säikähtäneenä se peruutti pari askelta ja se veti suitset päästään. En vieläkään edes ymmärrä kuinka kaikki kävi, mutta Barbi onnistui halkaisemaan otsapannan kahtia SEKÄ saamaan suitset pois. Onneksi Barbi on niin kiltti ja seisoi siinä nätisti paikallaan, kun laitoin suitsia päähän. En voi tajuta kuinka suitset vain valuivat sen päästä..mikä mahdollisuus tähänkin oli? Barbi kyllä on välillä aika huolimaton päänsä kanssa ja monesti saattaa sen johonkin kolauttaa. Juoksin nopeasti kojulle, jossa oli myynnissä hevostarvikkeita. Onnekseni siellä oli hieno timanttipanta, joka oli vielä oikean kokoinenkin!

110cm
luokassa hyppäsin aivan alussa. Radalla oli esteiden välillä tilaa laukata ja taas oli paljon vaihtoehtoja mistä mennä. Verkassa hyppäsin muutaman kerran pystyn ja menin radalle. Barbi tuntui hyvältä, se imi sopivasti esteelle ja keskittyi. Etäisyydetkin osui kohdilleen, yhdessä vaiheessa meinasin itse tulla liian taakse ja esim. neloselle puskin ihan syyttä, tyhmä ratsastaja. Harmillisesti perusradan viimeisen esteen puomi tippui, kun Barbi hyppäsi sille hieman huolimattomasti. Olin kuitenkin tyytyväinen rataan, vaikka ei nyt uusintaan päästykään. Radan jälkeen mentiin ottamaan kuvia kisapaikan vieressä olevalle ihanalle tielle. Katselin sitä paikkaa jo paikalle saapuessa ja ajattelin siellä tulevan hyviä kuvia- olin oikeassa!




Kylmäsin Barbin jalat ja pesin hiet pois, sitten alkoikin matka kotiin. Tallilla Essi oli aivan pörheänä huomatessaan meidän kopin kaartavan pihaan. Se huuteli ja ravaili ympyrää, kerran jopa keulikin. Barbi meni heti piehtaroimaan päästessään laitumelle ja jatkoi siitä syömään. Onnellisia hevosia oli näkyvissä. :)